Kevään ja kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026
Pääsiäinen
To 2.4 klo 9-17
Pe 3.4 suljettu
La 4.4 klo 9-14
Su-Ma 5.-6.4 suljettu
Vappu pe 1.5. suljettu
Helatorstai to 14.5 suljettu
Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Pääsiäinen
To 2.4 klo 9-17
Pe 3.4 suljettu
La 4.4 klo 9-14
Su-Ma 5.-6.4 suljettu
Vappu pe 1.5. suljettu
Helatorstai to 14.5 suljettu
https://oivahymy.fi/yrityshaku
20. toukokuuta 2026 – Anemiaa potevat iäkkäät ovat muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että anemia on yhteydessä myös Alzheimerin taudin biomerkkiaineisiin, mikä osaltaan selittää tuloksia. Lue koko artikkeli
20. toukokuuta 2026
[{'base': u'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'type': u'text/html', 'language': None, 'value': u'Henkil\xf6t
\n\n\nAnemiaa potevat i\xe4kk\xe4\xe4t ovat muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin. Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, ett\xe4 anemia on yhteydess\xe4 my\xf6s Alzheimerin taudin biomerkkiaineisiin, mik\xe4 osaltaan selitt\xe4\xe4 tuloksia.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Anemiaa potevat i\xe4kk\xe4\xe4t ovat muita alttiimpia sairastumaan Alzheimerin tautiin, kertoo ruotsalaistutkimus.
\n\n\n\nTutkimus perustuu 2 300 keskim\xe4\xe4rin 72-vuotiaan ruotsalaisen terveystietoihin, joita alettiin ker\xe4t\xe4 vuosina 2001\u20132004. Osallistujien terveydentilaa seurattiin 3\u20136 vuoden v\xe4lein vuoteen 2019 saakka. Seurannan aikana 16 prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.
\n\n\n\nAnemiaa potevat osallistujat sairastuivat dementiaan 66 prosenttia todenn\xe4k\xf6isemmin kuin osallistujat, joiden hemoglobiini oli normaalilukemissa seurannan alkaessa. Lis\xe4ksi heill\xe4 oli veress\xe4\xe4n selv\xe4sti todenn\xe4k\xf6isemmin Alzheimerin taudin kehittymisest\xe4 kertovia biomerkkiaineita (p-tau217, NfL, GFAP).
\n\n\n\nSairastumisriski oli kaikkein suurin osallistujilla, joilla oli sek\xe4 anemiaa ett\xe4 Alzheimerin taudin biomerkkiaineita. He sairastuivat seurannan aikana dementiaan yli kolme kertaa todenn\xe4k\xf6isemmin kuin osallistujat, joilla ei ollut merkkiaineita eik\xe4 anemiaa.
\n\n\n\nAnemia ja alhainen hemoglobiini on yhdistetty dementiariskiin tutkimuksissa aiemminkin. Nyt julkaistut tulokset tukevat t\xe4t\xe4 ja vihjaavat anemian ja dementian tautimekanismin v\xe4liseen vuorovaikutukseen, jossa matala hemoglobiinitaso ei ainoastaan voi my\xf6t\xe4vaikuttaa tautimekanismin kehittymiseen, vaan my\xf6s heikent\xe4\xe4 aivojen kyky\xe4 kest\xe4\xe4 siihen liittyvi\xe4 vaurioita. Yhteyden tarkempi ymm\xe4rt\xe4minen vaatii kuitenkin lis\xe4tutkimuksia.
\n\n\n\nNoin 100 000 suomalaista potee liev\xe4\xe4 dementiaa ja melkein yht\xe4 monella on pitemm\xe4lle edennyt dementia. Arviolta 70\u201380 prosenttia dementioista on Alzheimerin tautia.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\n19. toukokuuta 2026 – Kesä on pikkukenkien, sandaalien ja rakkojen aikaa. Ikäviä hiertymiä pystyy ehkäisemään helpoilla konsteilla. Lue koko artikkeli
19. toukokuuta 2026
[{'base': u'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'type': u'text/html', 'language': None, 'value': u'\n\n\nKes\xe4 on pikkukenkien, sandaalien ja rakkojen aikaa. Ik\xe4vi\xe4 hiertymi\xe4 pystyy ehk\xe4isem\xe4\xe4n helpoilla konsteilla.
\n\n\n\n
Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock
Rakot ovat yleisin ihovaurio ja varma kes\xe4nmerkki. Kun ihoon kohdistuu liian voimakas tai pitk\xe4kestoinen venytys, ihon ylempien kerrosten v\xe4liin muodostuu kudosnesteen t\xe4ytt\xe4m\xe4 tasku. Oikeilla kenk\xe4valinnoilla ja pienill\xe4 kotikonsteilla rakkojen syntymist\xe4 on mahdollista est\xe4\xe4.
\n\n\n\nV\xe4lt\xe4 uusia kenki\xe4 pitkill\xe4 k\xe4velymatkoilla. Tuoretta kenk\xe4paria kannattaa ajaa sis\xe4\xe4n, eli k\xe4ytt\xe4\xe4 ensin lyhyempi\xe4 aikoja, jotta se muotoutuu jalkaan. Keng\xe4t kannattaa aina ostaa iltap\xe4iv\xe4ll\xe4, kun jalka on p\xe4iv\xe4n mittaan levinnyt. Ahdas kenk\xe4 altistaa rakoille.
\nSuosi kengiss\xe4 hengitt\xe4vi\xe4 materiaaleja. Hikoilu lis\xe4\xe4 kitkaa ihon ja keng\xe4n v\xe4lill\xe4 ja lis\xe4\xe4 rakkojen syntyriski\xe4. Pitkill\xe4 vaelluksilla on esimerkiksi hyv\xe4 vaihtaa sukat s\xe4\xe4nn\xf6llisesti kuiviin.
\nRakkolaastarit lievitt\xe4v\xe4t tehokkaasti kipua, mutta niit\xe4 voi k\xe4ytt\xe4\xe4 my\xf6s ennaltaehk\xe4isev\xe4sti. Jos juhlakorkkarit hiert\xe4v\xe4t joka kerta pikkuvarpaat tai kantap\xe4\xe4t rakoille, hankauskohdat kannattaa suojata huomaamattomalla hydrokolloidilaastarilla jo etuk\xe4teen.
\nRakkoja voi ehk\xe4ist\xe4 my\xf6s sivelem\xe4ll\xe4 vaseliinia tyypillisiin hankauskohtiin. Apteekin valikoimasta l\xf6ytyy t\xe4h\xe4n tarkoitukseen my\xf6s k\xe4tev\xe4 rakonestopuikko.
\nVoimakkaasti hikoileviin jalkoihin kannattaa kokeilla talkkia. Talkki imee iholta kosteutta ja v\xe4hent\xe4\xe4 hankausta. My\xf6s alumiinisuoloja sis\xe4lt\xe4vi\xe4 antiperspirantteja voi k\xe4ytt\xe4\xe4 jalkoihin est\xe4m\xe4\xe4n hikoilua.
\n12. toukokuuta 2026 – Terveellisyyden tavoittelua pidetään yhteiskunnassa hyvän elämän arvona. Mistä tunnistaa, kun se meneekin överiksi ja muuttuu ortoreksiaksi? Lue koko artikkeli
12. toukokuuta 2026
[{'base': u'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'type': u'text/html', 'language': None, 'value': u'
Terveys
\n\n\nTerveellisyyden tavoittelua pidet\xe4\xe4n yhteiskunnassa hyv\xe4n el\xe4m\xe4n arvona. Mist\xe4 tunnistaa, kun se meneekin \xf6veriksi ja muuttuu ortoreksiaksi?
\nTeksti Janita Virtanen
Kuva Istock
Terveellisyyden tavoittelu on ollut Suomessa trendi jo pitk\xe4\xe4n, mik\xe4 on voinut lis\xe4t\xe4 ortoreksian esiintyvyytt\xe4. Ortoreksialla ei ole omaa diagnoosiluokitusta, vaan se yleens\xe4 diagnosoidaan ep\xe4tyypilliseksi sy\xf6mish\xe4iri\xf6ksi, kertoo Sy\xf6mish\xe4iri\xf6liiton asiantuntija Katri Mikkil\xe4.
\n\n\n\n– Uskoisin, ett\xe4 yksi yleisimmist\xe4 sy\xf6mish\xe4iri\xf6n muodoista on nimenomaan ortoreksia. Ortoreksisesta ajattelusta, jossa sy\xf6d\xe4\xe4n ja liikutaan terveellisesti, on tullut jopa tietyll\xe4 tapaa uusi normaali. Erilaiset ruokavaliot trendaavat, ja niit\xe4 noudatetaan terveellisyyden nimiss\xe4.
\n\n\n\nMikkil\xe4n mukaan on vaikeaa vet\xe4\xe4 rajaa sille, mik\xe4 on niin sanotusti normaalia terveellisyyden tavoittelua ja milloin kyse on ortoreksiasta. Sy\xf6mish\xe4iri\xf6t tyypillisesti alkavat tietynlaisella kuherrusvaiheella, jossa uudenlainen tapa el\xe4\xe4 tuo pelk\xe4st\xe4\xe4n hyvi\xe4 asioita el\xe4m\xe4\xe4n: kaikki tuntuu toimivan, ja el\xe4m\xe4 on helppoa.
\n\n\n\n– Mutta sitten se alkaakin vied\xe4 iloa el\xe4m\xe4st\xe4 sek\xe4 sanella valintoja niin, ett\xe4 j\xe4tt\xe4\xe4 kivoja asioita tekem\xe4tt\xe4 vain siksi, ett\xe4 voisi toteuttaa t\xe4t\xe4 uutta el\xe4m\xe4ntapaa. Yht\xe4kki\xe4 j\xe4\xe4kin v\xe4hemm\xe4n tilaa itselle merkityksellisille asioille. Silloin ollaan sen rajan \xe4\xe4rell\xe4, mik\xe4 on tervett\xe4 ja mik\xe4 ei.
\n\n\n\nMikkil\xe4 antaa viel\xe4 esimerkin: Hyv\xe4 yst\xe4v\xe4 vuosien takaa on tulossa kaupunkiin ja ehdottaa sy\xf6m\xe4\xe4n menemist\xe4. Ortoreksiasta k\xe4rsiv\xe4 ihminen saattaa valita mieluummin omasta ruokavaliostaan kiinni pit\xe4misen kuin yst\xe4v\xe4n n\xe4kemisen, jotta ei joutuisi sy\xf6m\xe4\xe4n mit\xe4\xe4n \u201dv\xe4\xe4r\xe4nlaista\u201d.
\n\n\n\n– Vaikka oikeasti sisimm\xe4ss\xe4\xe4n haluaisikin n\xe4hd\xe4 yst\xe4v\xe4ns\xe4, valinta tapahtuu sy\xf6mish\xe4iri\xf6n kautta.
\n\n\n\nMikkil\xe4n mukaan on normaalia k\xe4ytt\xe4\xe4 aikaa ruokavalion suunnitteluun, mutta jos ruoka py\xf6rii mieless\xe4 jatkuvasti, se voi olla merkki sy\xf6mish\xe4iri\xf6st\xe4. Sairastuneen mieless\xe4 saattaa parveilla esimerkiksi t\xe4llaisia kysymyksi\xe4: mit\xe4 voin sy\xf6d\xe4, kuinka paljon voin sy\xf6d\xe4 ja milloin voin sy\xf6d\xe4 seuraavaksi?
\n\n\n\n– Usein se, ett\xe4 ruoka py\xf6rii mieless\xe4 koko ajan, viittaa my\xf6s siihen, ett\xe4 ei ole ravinnut itse\xe4\xe4n riitt\xe4v\xe4sti.
\n\n\n\n
Mikkil\xe4n mukaan ortoreksian tunnistaminen on erityisen hankalaa my\xf6s siit\xe4 syyst\xe4, ett\xe4 ihmisill\xe4 on hyvin stereotyyppisi\xe4 ajatuksia sy\xf6mish\xe4iri\xf6ist\xe4. Sy\xf6mish\xe4iri\xf6ihin usein liitet\xe4\xe4n ajatus todella v\xe4h\xe4isest\xe4 sy\xf6mist\xe4 tai jopa sy\xf6m\xe4tt\xf6myydest\xe4 \u2013 tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi ahmimisesta ja oksentamisesta. Ortoreksiasta k\xe4rsiv\xe4 ihminen saattaa sy\xf6d\xe4 n\xe4enn\xe4isesti hyvin ja tarpeeksi sek\xe4 yleisten terveellisyysk\xe4sitysten mukaisesti.
\n\n\n\n– Meid\xe4n terveellisyysk\xe4sityksemme ovat niin laihdutuskulttuurin muovaamia, ett\xe4 ne eiv\xe4t v\xe4ltt\xe4m\xe4tt\xe4 ole kaikille riitt\xe4vi\xe4. Ihminen saattaa menn\xe4 sy\xf6mistens\xe4 kanssa koko ajan hiukan miinuksella, jolloin tulee helpommin my\xf6s rasitusvammoja, loukkaantumisia ja sairastumisia.
\n\n\n\nMikkil\xe4 arvioi, ett\xe4 ortoreksia ei todenn\xe4k\xf6isesti ole kovin yleinen lapsilla, vaan se saattaa korostua nimenomaan kaikenik\xe4isill\xe4 aikuisilla.
\n\n\n\nOrtoreksiassa terveelliseen sy\xf6miseen yhdistyy hyvin tyypillisesti my\xf6s aktiivinen liikkuminen, mist\xe4 syyst\xe4 ortoreksia voi olla erityisen yleinen my\xf6s miesten parissa.
\n\n\n\n– Miesten sy\xf6mish\xe4iri\xf6iss\xe4 korostuu yhteys treenaamiseen, ja koska liikuntaa pidet\xe4\xe4n l\xe4ht\xf6kohtaisesti aina hyv\xe4\xe4 tekev\xe4n\xe4 eik\xe4 runsastakaan liikkumista osata kyseenalaistaa, n\xe4m\xe4 sy\xf6mish\xe4iri\xf6t j\xe4\xe4v\xe4t usein tunnistamatta.
\n\n\n\nMikkil\xe4n mukaan ortoreksiaan sairastumisen taustalla vaikuttavat samat elementit kuin muissakin sy\xf6mish\xe4iri\xf6iss\xe4. Sy\xf6mish\xe4iri\xf6t ovat monesti perinn\xf6llisi\xe4, ja tietyt synnynn\xe4iset piirteet \u2013 kuten herkkyys ja tarkkuus \u2013 altistavat niille. Olennaista on usein my\xf6s se, miten osuu luontaisen kehonkokonsa puolesta yleiseen, yhteiskunnassa vallitsevaan kauneusihanteeseen.
\n\n\n\n– Jos on siis luontaisesti esimerkiksi pulleampi, saattaa herkemmin synty\xe4 tarve muokata omaa kehoa.
\n\n\n\nSairastumiseen vaikuttavat my\xf6s el\xe4m\xe4ss\xe4 tapahtuneet ja tapahtumattomat asiat, eli esimerkiksi se, millaiset tunnetaidot on lapsuudessaan oppinut \u2013 ja onko ollut el\xe4m\xe4ss\xe4 traumaattisia tai muita negatiivisia kokemuksia, ja miten niit\xe4 on k\xe4sitelty.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Jos olisin hoikempi tai lihaksikkaampi, olisin onnellisempi, l\xf6yt\xe4isin puolison tai tulisin paremmin n\xe4hdyksi t\xe4ss\xe4 yhteiskunnassa.”
\n
Joku on saattanut kommentoida sairastuneen kehoa jollakin tavalla, mik\xe4 on saattanut sys\xe4t\xe4 alulle esimerkiksi laihdutuskierteen.
\n\n\n\n– Lis\xe4ksi voi olla erilaisia uskomuksia, ett\xe4 jos olisin hoikempi tai lihaksikkaampi, olisin onnellisempi, l\xf6yt\xe4isin puolison tai tulisin paremmin n\xe4hdyksi t\xe4ss\xe4 yhteiskunnassa.
\n\n\n\nMikkil\xe4n mukaan sy\xf6mish\xe4iri\xf6t puhkeavat usein sellaisessa el\xe4m\xe4ntilanteessa, jossa koetaan jonkinlaista turvattomuutta tai irrallisuutta.
\n\n\n\n– Ja sitten turvaudutaan johonkin sellaiseen, joka tuo hallinnan tunnetta \u2013 eli ortoreksiassa sy\xf6d\xe4\xe4n tosi kontrolloidusti.
\n\n\n\nOrtoreksiasta paraneminen edellytt\xe4\xe4 tietynlaista ajatusmallien ravistelua: mik\xe4 oikeastaan onkaan terveellist\xe4, ja onko terveellisint\xe4 aina se kaikkein kurinalaisin ja kontrolloiduin sy\xf6minen.
\n\n\n\n– L\xe4hdet\xe4\xe4n siis tietyll\xe4 tavalla haastamaan sy\xf6mish\xe4iri\xf6n s\xe4\xe4nt\xf6j\xe4, eli tapahtuuko jotain pahaa, jos ei noudatakaan s\xe4\xe4nt\xf6j\xe4 samalla kurinalaisuudella kuin mihin on tottunut.
\n\n\n\nMikkil\xe4 muistuttaa, ett\xe4 sy\xf6mish\xe4iri\xf6st\xe4 paraneminen edellytt\xe4\xe4 aina my\xf6s sit\xe4, ett\xe4 saadaan jotakin muuta sy\xf6mish\xe4iri\xf6n tilalle. Sy\xf6mish\xe4iri\xf6 antaa kontrollia ja turvaa, jos sit\xe4 ei muuten saa, ja kontrollista luopuminen voi tuntua todella ahdistavalta.
\n\n\n\n– Pit\xe4\xe4 siis opetella el\xe4m\xe4n hallitsemattomuuden siet\xe4mist\xe4 ja saada uusia keinoja ahdistuksen ja turvattomuuden k\xe4sittelyyn. Parantuminen ei yleens\xe4 ole nopea prosessi, kun pit\xe4\xe4 ohjelmoida sy\xf6miseen ja liikkumiseen suhtautumista uudelleen, ja usein t\xe4h\xe4n tarvitaankin ammattiapua.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\nL\xe4hteet: Terveyskirjasto, Mielenterveystalo
\n