TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!

Tervetuloa palveltavaksi!

Apteekkari Kaija Varila


https://www.facebook.com/toholamminapteekki

Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Toholammin apteekki
Kaartotie 2
69300 Toholampi

Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14

Aukioloajat kesällä
samat

Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492

Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/

Ajankohtaista

Kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026


Juhannus

Pe 19.6 klo 9-12

La 20.6 suljettu





Oiva-raportti 1.10.2025 3.10.2025

https://oivahymy.fi/yrityshaku



Terveydeksi!-lehden uutisia

Kotikokeilla pienempi dementiariski

17. kesäkuuta 2026 – Ruokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia. Lue koko artikkeli

17. kesäkuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n\n
\n\n\n\n

Kotikokeilla pienempi dementiariski

\n\n\n\n

Ruokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia.

\n\n\n\n
\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Vähintään kerran viikossa ruokansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennäköisemmin, kertoo tuore japanilaistutkimus.\xa0

\n\n\n\n

Tutkimukseen osallistui hieman alle 11 000 miestä ja naista, jotka olivat yli 65-vuotiaita keskimäärin kuusivuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana dementiadiagnoosin sai 1 200 osallistujaa.

\n\n\n\n

Kun tutkijat yhdistivät tiedot dementiadiagnooseista ja osallistujien ruoanlaittotottumuksista, he havaitsivat dementiariskin noin kolmanneksen pienemmäksi osallistujilla, jotka valmistivat itse ateriansa vähintään kerran viikossa.

\n\n\n\n

Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kokivat olevansa huonoja kokkeja. Jos he silti kokkasivat säännöllisesti, heidän dementiariskinsä oli jopa 70 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka laittoivat itse ruokaa vain harvoin.

\n\n\n\n

Tuloksiin ovat voineet vaikuttaa monet muutkin seikat kuin osallistujien ruoanlaittotottumukset, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Itse valmistettu ruoka on tosin yleensä terveellisempää kuin ravintola- ja valmisruoka. Ruoanlaittoon kuuluu myös kaupassa käymistä, ostosten suunnittelua ja kantamista sekä keittiössä puuhastelua, joten myös fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus voivat selittää tuloksia.

\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n

Fakta

\n\n\n\n

Dementia

\n\n\n\n
    \n
  • Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementiassa on kysymys tiedonkäsittelyn eli kognition heikentymisestä, jonka takana on jokin elimellinen syy.
  • \n\n\n\n
  • Yleisimmin dementian aiheuttajana on etenevä muistisairaus. Suomessa muistisairaus on diagnosoitu yli 150 000 henkilöllä. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000.
  • \n\n\n\n
  • Dementiaan liittyy muistihäiriöiden lisäksi kielellisiä vaikeuksia, tunnistamisen vaikeuksia, sekä kätevyyden ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.
  • \n
\n\n\n\n

Lähde: Muistiliitto

\n
'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Sairastutko vai luuletko sairastuvasi aina lomalla?

17. kesäkuuta 2026 – Jos koet sairastuvasi toistuen nimenomaan lomalla, kyse on todennäköisesti mielen sisäisistä asioista, ja selitystä kannattaakin etsiä esimerkiksi omista työolosuhteista. Lue koko artikkeli

17. kesäkuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n\n\n\n\n

Sairastutko vai luuletko sairastuvasi aina lomalla?

\n\n\n\n

Jos koet sairastuvasi\xa0toistuen nimenomaan lomalla, kyse on todennäköisesti\xa0mielen\xa0sisäisistä\xa0asioista, ja selitystä kannattaakin etsiä esimerkiksi omista työolosuhteista.

\n
\n\n\n\n

Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock

\n\n\n\n

Hengitystieinfektiot ovat selvästi harvinaisempia kesällä kuin muina vuodenaikoina, joten lomalla sairastuminen tuskin on kovinkaan yleinen ilmiö, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakoma.

\n\n\n\n

– Hengitystieinfektiot iskevät yleensä erityisesti syksyisin ja keväisin, kun ollaan töissä, kouluissa ja päiväkodeissa – ja tiiviisti muiden ihmisten kanssa sisätiloissa. Kesällä vietetään enemmän aikaa ulkona, jolloin taudit eivät myöskään tartu yhtä herkästi.

\n\n\n\n

Aikuiset saavat usein tauteja lapsiltaan ja lastenlapsiltaan, mutta tällaisetkin tartunnat vähenevät kesäaikaan, vaikka lapset olisivat päiväkodissa.

\n\n\n\n

Jos flunssaan sairastuminen tapahtuu kuitenkin toistuen nimenomaan kesäloman alkaessa, tauti on Lakoman mukaan todennäköisesti tullut napattua töistä juuri ennen loman alkua ja kyse on vain huonosta tuurista.

\n\n\n\n
\n

”Tunnollisilla ja vastuuntuntoisilla ihmisillä saattaa olla muita suurempi alttius sairastua nimenomaan lomalla.”

\n
\n\n\n\n

Lievät oireet voivat jäädä töissä huomaamatta

\n\n\n\n

Jos ihmisellä on vahva kokemus siitä, että hän sairastuu aina nimenomaan lomalla, taustalla voi olla tietynlainen muistojen vääristymä.

\n\n\n\n

– Lomaan liittyy usein erilaisia odotuksia, jolloin huomaamme herkemmin sairastelun, jos se estää meitä tekemästä itsellemme tärkeitä asioita. Loma-aikainen sairastelu vois siis vain jäädä paremmin mieleen, kuvailee erikoispsykologi Nina Lyytinen.

\n\n\n\n

Varsinkin loman alussa tapahtuvaa sairastelua voivat selittää myös stressi ja kuormitus. Lyytisen mukaan pitkäaikaisen kuormituksen aikana ihminen ei välttämättä enää tunnista omaa väsymystään ja stressioireiluaan, ja myös lievät sairastumisen merkit voivat jäädä huomaamatta.

\n\n\n\n

– Kun loma alkaa ja arjen vaatimukset vähenevät, oireisiin osaa kiinnittää paremmin huomiota.

\n\n\n\n

Lyytisen mukaan hyvin tunnollisilla ja vastuuntuntoisilla ihmisillä saattaa olla muita suurempi alttius sairastua nimenomaan lomalla, sillä he herkemmin jatkavat töissä jopa vakavasti kuormittuneina ja lievistä sairastumisoireista huolimatta.

\n\n\n\n

– Myös työstään hyvin innostuneet voivat huomaamattaan ohittaa omia kuormituksen signaalejaan.

\n\n\n\n

Jos sairastuminen toistuu lomasta toiseen, Lyytinen kannustaa tarkastelemaan oman kuormituksensa, palautumisensa ja leponsa välistä tasapainoa: onko kuormitusta kertynyt pitkään enemmän kuin palautumista?

\n\n\n\n
\n

Kesän merkittävin terveysuhka on helle

\n\n\n\n

Leif Lakoman mukaan kesäajan suurin infektioriski ovat erilaiset bakteeriperäiset mahataudit – ja varsinkin silloin, jos tulee lomailtua Euroopan ulkopuolella, matalamman hygieniatason maissa.

\n\n\n\n

– Näiltä voi pyrkiä välttymään hyvin yksinkertaisella tavalla, eli huolehtimalla hygieniasta.

\n\n\n\n

Eksoottisissa kohteissa riskinä ovat myös erilaiset hyttysvälitteiset taudit, joilta kannattaa pyrkiä suojautumaan.

\n\n\n\n

– Euroopan ulkopuolelle matkustaessa tulisi aina olla myös asianmukainen rokotussuoja kunnossa.

\n\n\n\n

Lakoma muistuttaa, että kesäaikaan suomalaistenkin terveyttä uhkaa eniten helle. Lämpöuupumus ja -halvaus syntyvät nestevajauksen seurauksena, mistä syystä tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä.

\n
Kuva Ingimage
'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Mikä avuksi hiusten lähtöön?

11. kesäkuuta 2026 – Hiukseni ovat viime aikoina ohentuneet huomattavasti. Onko vaivaan olemassa toimivia lääkkeitä? Lue koko artikkeli

11. kesäkuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n\n\n\n\n

Mikä avuksi hiusten lähtöön?

\n\n\n\n

Hiukseni ovat viime aikoina ohentuneet huomattavasti. Onko vaivaan olemassa toimivia lääkkeitä?

\n\n\n\n
\n
\n\n\n\n

Hiustenlähtöön on olemassa toimivia lääkkeitä, mutta hoito riippuu paljon syystä. Yleisin taustatekijä on perinnöllinen, kyseessä on niin sanottu hormoniperäinen hiustenlähtö. 

\n\n\n\n

Hormoniperäiseen hiustenlähtöön on käytössä kaksi lääkevaihtoehtoa. Minoksidiili annostellaan paikallisesti päänahkaan liuoksena tai vaahtona. Valmisteita voi ostaa ilman reseptiä. Minoksidiili voi hidastaa hiustenlähtöä ja jopa lisätä kasvua, mutta vaikutus näkyy vasta kuukausien käytön jälkeen ja hoitoa pitää jatkaa, jotta hyöty säilyy.  

\n\n\n\n

Toinen lääke finasteridi on reseptivalmiste, jota käytetään pääsääntöisesti miehillä. Se vaikuttaa hormonitoimintaan ja voi tehokkaasti hidastaa hiustenlähtöä ja osalla myös lisätä hiusten määrää. 

\n\n\n\n

On hyvä tietää, että hiustenlähtöön on eri syitä. Hormonaalisten syiden lisäksi taustalla voi olla esimerkiksi stressi, jokin sairaus tai ravintoainepuutokset. Tällöin lääke ei välttämättä ole ensisijainen ratkaisu, vaan syyn selvittäminen on tärkeintä. 

\n\n\n\n

Apteekissa on lisäksi monia lääkkeettömiä ravintolisiä ja paikallishoitovalmisteita, joista voi olla apua hiustenlähtöön. Kannattaa kysyä apteekista neuvoa sinulle sopivan valmisteen löytämiseksi. 

\n\n\n\n

Yhteenvetona: kyllä, toimivia lääkkeitä on, mutta ne tehoavat parhaiten perinnölliseen hiustenlähtöön ja vaativat pitkäjänteistä käyttöä. Jos hiustenlähtö on äkillistä tai poikkeavaa, tilanne kannattaa arvioida lääkärissä ennen hoidon aloitusta.\xa0

\n\n\n\n
\n
Kauhavan Ykkösapteekin apteekkari Mika Wallin
\n\n\n\n
\n

Apteekkari

\n\n\n\n

Mika Wallin

\n\n\n\n

Kauhavan Ykkösapteekki

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Mitä haluaisit tietää apteekkiasioinnista?

\n\n\n\n

Voit lähettää oman kysymyksesi lääkkeistä, itsehoidosta ja apteekkitoiminnasta.

\n\n\n\n\n
'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille