TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

26. marraskuuta 2021

Koronaviruksia tunnetaan kymmeniä erilaisia, joista seitsemän voi tarttua ihmisiin. Näistä neljä aiheuttaa ihmisillä lieviä flunssainfektioita, jotka saattavat antaa jonkinlaista suojaa myös COVID-19-koronavirusta vastaan. 

Vaikutus ei ole läheskään yhtä suuri kuin rokotteiden, mutta se saattaa lyhentää ja lievittää oireita osalla potilaista.

Tiedot käyvät ilmi Nature Communications -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin neljää tavallista flunssaa aiheuttavaa koronavirusta 825 verinäytteestä, jotka oli otettu ennen koronavirusepidemiaa. Lisäksi tutkijat analysoivat 389 COVID-19-tartunnan saaneen verinäytteitä.

Tutkijat havaitsivat, että COVID-19-tartunnan saaneilla oli veressään vähemmän muiden koronavirusten vasta-aineita kuin potilailla, jotka eivät olleet saaneet tartuntaa. Mallinnuksen perusteella potilaat, joiden veressä vasta-aineita oli runsaasti, joutuivat myös muita epätodennäköisemmin sairaalahoitoon COVID-19-tartunnan saatuaan.

Havainnot pitää varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat tavallista flunssaa aiheuttavien koronavirusten ja niihin kehittyneen vastustuskyvyn lyhentävän ja lievittävän COVID-19-infektiota. Periaatteessa on myös mahdollista, että COVID-19-rokotteet saattavat samalla lailla suojata tavallisia koronaviruksia vastaan, mutta tästä ei ole vielä tutkimusnäyttöä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

23. marraskuuta 2021

Koronavirusrokotuksen tehosteannoksen voi turvallisesti ottaa influenssarokotuksen kanssa ilman, että kummankaan rokotteen teho heikkenee. Tuoreen brittitutkimuksen havainto on tervetullut, sillä se on ensimmäinen laadukas tutkimus, jossa asiaa on selvitetty.

Tutkimuksessa 680 eri-ikäistä potilasta sai joko Suomessa käytettävän Pfizer-BioNTech-koronarokotteen tai AstraZenecan rokotteen samaan aikaan influenssarokotteen tai lumerokotteen kanssa. Puolet potilaista sai lumerokotteen ensin ja influenssarokotteen 21 päivää myöhemmin ja puolet sai influenssarokotteen ensin.

Rokotteiden antaminen samaan aikaan oli turvallista eikä aiheuttanut merkittäviä haittavaikutuksia verrattuna lumerokotukseen. Kummatkin koronavirusrokotteet olivat myös tehokkaita ja saivat aikaan niille tyypillisen vasta-ainetuotannon riippumatta samanaikaisesta influenssarokotuksesta. Tutkimuksessa käytettiin kolmea erityyppistä influenssarokotetta.

Brittien tulokset osoittavat, että koronavirusrokotteen toisen tehosteannoksen voi ottaa samalla käynnillä influenssarokotuksen kanssa ilman pelkoa haittavaikutuksista tai rokotteiden tehon heikkenemisestä. Rokotteiden antaminen samaan aikaan voisi helpottaa terveydenhuollon työtaakkaa etenkin nyt, kun influenssakausi on alkamassa ja rokotukset ovat ajankohtaisia.

Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

22. marraskuuta 2021

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.

- Sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari.

Ero muihin Pohjoismaihin on kaventunut

Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin kaventunut ja esimerkiksi penisilliinien kulutus on meillä selvästi vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta yhdistelmävalmisteita sekä vanhempien kefalosporiinien kulutusta.

Antibioottien kokonaiskulutus on laskenut Suomessa kaikissa sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria ja tiettyjen antibioottien kohdalla määrät ovat jopa nelinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä.

Antibioottien kulutuksen seuranta on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Suomessa mikrobilääkekulutusta seurataan sekä kansallisesti että osana Euroopan tautikeskus ECDC:n koordinoimaa seurantaverkostoa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla