11. syyskuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Sähkötupakka vaaraksi nuoren sydämelle

\n\n\n\n

Sähkötupakan haitat eivät rajoitu vain keuhkoihin. Tuore tutkimus viittaa siihen, että sähkötupakkaa käyttävillä nuorilla sydämen rytmihäiriöitä todetaan selvästi useammin kuin muilla samanikäisillä.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Sähkötupakan keuhkohaitat tunnetaan laajalti, mutta niitä käyttävät nuoret saattavat olla myös suurentuneessa vaarassa saada sydämen rytmihäiriöitä ja muita sydämen rytmin poikkeavuuksia.

\n\n\n\n

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jossa käytettiin 114 000:n iältään 11–24-vuotiaan rekisteritietoja vuosilta 2020–2025. Osallistujista puolet oli kertonut käyttävänsä sähkötupakkaa.

\n\n\n\n

Sähkötupakkaa käyttävistä lähes kaksi kertaa useammalla todettiin sydämen rytmihäiriöitä tai muita sydämen rytmin poikkeavuuksia, tulokset osoittivat. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sähkötupakkaa käyttävistä noin 9 prosentilla ja verrokeista 5 prosentilla todettiin sydämen rytmiongelmia 7–9 kuukauden seurannan aikana.

\n\n\n\n

Aiempien tutkimusten perusteella nikotiini ja monet sähkötupakoiden ainesosat voivat vaikuttaa sydämen sähköiseen toimintaan monellakin mekanismilla. Nyt julkaistuihin tuloksiin ovat kuitenkin voineet vaikuttaa monet muutkin seikat, joten ennen lisätutkimuksia niitä kannattaa tulkita varoen.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

8. syyskuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Ummetuksella yhteys sydänvaivoihin

\n\n\n\n

Tuoreen tutkimuksen mukaan ummetuksesta kärsivät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin muut.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Ingimage

\n\n\n\n

Ummetuksesta kärsivät saattavat olla muita alttiimpia sydämen vajaatoiminnalle ja monille muille sydänoireille, tuore japanilaistutkimus osoittaa. Ummetusta voikin mahdollisesti pitää yhtenä sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä.

\n\n\n\n

Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 1,5 miljoonan keskimäärin 63-vuotiaan japanilaisen terveysrekisteritietoja vuosilta 2014–2022. Noin 12 prosentilla osallistujista oli diagnosoitu ummetus ennen seurannan alkua.

\n\n\n\n

Ummetuksesta kärsivät sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin noin kolmanneksen todennäköisemmin kuin muut osallistujat. Tämä havaittiin sen jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia tunnettuja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Erityisesti yhteys koski sydämen vajaatoimintaa, mutta myös sydäninfarktien, aivoverenkiertohäiriöiden ja eteisvärinän riskit olivat suurempia ummetusta poteneilla.

\n\n\n\n

Ponnistelu kohottaa verenpainetta

\n\n\n\n

Samaan viittaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta ummetuksen lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa yhteyksiin. Ennen lisätutkimuksia havaintoja kannattaakin tulkita varoen.

\n\n\n\n

Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta ummetus saattaa kohottaa verenpainetta etenkin, jos ulostaminen vaatii kovaa ponnistelua. On myös mahdollista, että ummetukseen liittyy suoliston mikrobiomin muutoksia, jotka saattavat johtaa tulehdustiloihin ja sitä kautta suurentaa sydänriskejä.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. syyskuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Olkapääkuvissa näkyy aina jotakin – mutta selittääkö se kivun?

\n\n\n\n

Tuore tutkimus paljastaa, että lähes kaikilla yli 40-vuotiailla löytyy olkapään kuvantamistutkimuksissa poikkeavuuksia. Yllättävää on, että löydökset ovat yhtä tavallisia kivuttomissa kuin kipeissäkin olkapäissä.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

\n\n\n\n

Tuore suomalaistutkimus pyrki selvittämään kuinka yleisiä poikkeavat olkapään kuvantamislöydökset ovat tavallisessa väestössä ja selittävätkö ne olkapääkipua.

\n\n\n\n

Tulos oli\xa0yksiselitteinen: yli 40-vuotiaista suomalaisista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostamassa rakenteessa, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä. Löydökset vaihtelivat lievistä rappeumamuutoksista vaikeimpaan asteeseen eli koko jänteen läpäisevään repeämään, joka todettiin 11 prosentilla. Olkanivelen nivelrikko löytyi 39 prosentilta. Löydökset lisääntyivät ja vaikeutuivat iän myötä.

\n\n\n\n

– Odotimme löydösten olevan yleisiä, mutta emme sitä, että ne olisivat käytännössä universaaleja. 99 prosenttia oli enemmän kuin osasimme aavistaa, sanoo väitöskirjatutkija\xa0Thomas Ibounig\xa0Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

\n\n\n\n

\n

”Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.”

\n

\n\n\n\n

Tutkimukseen osallistuneiden 602 suomalaisen molemmat olkapäät kuvattiin röntgenillä ja magneettikuvauksella. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, ja heidät poimittiin satunnaisesti kansallisesti edustavasta Terveys 2000 -aineistosta. Kukaan ei siis hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi.

\n\n\n\n

Kipu ja löydös eivät kulje käsi kädessä

\n\n\n\n

Tutkimuksen ratkaisevin havainto koski oireita. Kiertäjäkalvosimen muutoksia oli lähes yhtä usein sekä\xa0oireilevissa\xa0että oireettomissa olkapäissä: 96 prosentissa oireettomista ja 98 prosentissa oireisista. Läpäiseviä repeämiä oli aluksi enemmän oireisissa olkapäissä, mutta ero hävisi, kun muut löydökset ja kliinisen tutkimuksen testit otettiin huomioon. Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.

\n\n\n\n

Sama toistui nivelrikossa. Nivelrikkolöydöksistä 85 prosenttia ja vaikea-asteisista nivelrikoista 78 prosenttia todettiin oireettomissa olkapäissä.

\n\n\n\n

Tutkijoita yllätti myös se, ettei kliininen tutkimus auttanut erottamaan oireilevaa repeämää sattumalöydöksestä.

– Emme väitä, etteivätkö rakenteelliset muutokset koskaan selittäisi kipua. Joillakin potilailla ne varmasti selittävät sen. Emme vain tällä hetkellä pysty erottamaan näitä potilaita siitä suuresta joukosta, jolla on sama löydös ilman oireita, Ibounig sanoo.

\n\n\n\n

Tutkijoiden mukaan syyt ovat todennäköisesti erilaisia eri ihmisillä, ja kipuun vaikuttavat rakenteen ohella kuormitus, kivun säätely hermostossa, uni, mieliala ja yleisterveys.

\n\n\n\n

– Niin kauan kuin emme osaa luotettavasti tunnistaa, kenen kipua rakenteellinen löydös selittää, potilaita ei pitäisi altistaa leikkauksille. Epävarmuuden vallitessa varovaisuus on kaikkien – niin potilaan kuin terveydenhuoltojärjestelmän etu, Ibounig pohtii.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla