Kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
https://oivahymy.fi/yrityshaku
24. syyskuuta 2026 – Itsehoitolääkkeillä voi helpottaa flunssan oireita, mutta lääkkeet eivät lyhennä flunssan kestoa. Tärkeintä on hellittää ja levätä. Lue koko artikkeli
24. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'terveys
\nItsehoitolääkkeillä voi helpottaa flunssan oireita, mutta lääkkeet eivät lyhennä flunssan kestoa. Tärkeintä on hellittää ja levätä.
\n\n\n\n
Julkaistu
\n\n\nTeksti Tiina Laaninen
Kuvat iStock & Ingimage
Flunssa alkaa useimmiten päänsäryllä, kurkun karheudella ja vilunväristyksillä. Olo voi olla myös tukkoinen ja kuumeinen. Tällöin tärkeintä on levätä itsensä ja toisten takia: flunssa paranee parhaiten levolla, ja ensimmäiset flunssapäivät ovat myös tartuttavimpia. Siksi silloin on syytä olla poissa töistä ja esimerkiksi harrastuksista.
\n\n\n\nFlunssa kestää tavallisesti viikosta kahteen. Yskä voi jatkua useamman viikon. Lääkäriä tarvitaan, jos sairaus pitkittyy tai on syytä epäillä esimerkiksi bakteerin aiheuttamaa jälkitautia, kuten poskiontelo- tai korvatulehdusta.
\n\n\n\nApteekissa myytävät itsehoitolääkkeet helpottavat flunssan oireita. Nenäkannu tuo usein nopean avun tukkoisuuteen. Avaavia nenäsuihkeita voi käyttää tarvittaessa noin viikon ajan. Lapsille nenäsumutteen käyttöä suositellaan enintään viiden päivän ajan.
\n\n\n\nJotta nenäsumute tuo apua, sitä on osattava käyttää oikein. Nenäsumutetta ei kannata suihkauttaa kohtisuoraan, vaan suunnata sumutteen pää nenässä viistoon, korvien suuntaan. Nenäsuihkeen sisältämä lääkeaine supistaa nenän limakalvon verisuonia ja helpottaa oloa nopeasti.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Yskänlääkkeiden tehosta on vain vähän tieteellistä näyttöä.”
\n
Yskänlääke on perinteinen tapa hoitaa flunssaa, ja sitä kysytään usein apteekista. Yskänlääkkeiden tehosta on kuitenkin vain vähän tieteellistä näyttöä, joten niitä ei suositella automaattisesti. Lapsille Käypä hoito ei suosittele yskänlääkkeitä lainkaan. Toisinaan yskä kestää vielä flunssan jälkeenkin useamman viikon ja häviää aikanaan itsekseen.
\n\n\n\nHunaja tuo monelle apua flunssassa ja hillitsee yskää. Hunaja sopii käytettäväksi 1-vuotiaasta lähtien. Hunajaa voi esimerkiksi liuottaa lämpimään veteen. Apteekeissakin on myynnissä nestemäistä hunajaa, jota voi nauttia lusikallisen vaikka sellaisenaan. Myös rintakehään levitettävä mentolivoide voi helpottaa yskää ja tukkoista oloa.
\n\n\n\n
Kurkku on flunssassa usein kipeä. Osa saa kivun tunteeseen helpotusta lämpimistä juotavista, osa esimerkiksi jäätelöstä. Flunssassa on joka tapauksessa tärkeä muistaa nauttia tarpeeksi nesteitä, kuten mehua, vettä tai maitoa.
\nApteekissa on myynnissä erilaisia kurkkukipua helpottavia imeskelytabletteja. Osa niistä sisältää esimerkiksi kurkkua desinfioivia ainesosia, osa kipulääkettä. Kannattaa kokeilla myös höyryhengitystä. Apteekissa on myynnissä inhalaattoreita höyryhengitykseen, mutta höyryhengitys sujuu turvallisesti myös oleilemalla lämpimässä suihkussa.
\n\n\n\nIlman reseptiä myytävät kipulääkkeet helpottavat kipua ja laskevat kuumetta, mutta ne eivät lyhennä eivätkä pidennä sairauden kestoa.
\n\n\n\nFlunssalääkkeitä ostaessa kannattaa kysyä apua apteekista, sillä tulehduskipulääkkeet eivät sovi käytettäväksi esimerkiksi verenohennuslääkkeiden kanssa. Samoin kahta eri tulehduskipulääkettä, kuten ibuprofeenia, ketoprofeenia, asetyylisalisyylihappoa ja naprokseenia, ei tule yhdistää.
\n\n\n\nErityisen tarkkana kannattaa olla juotavien flunssalääkkeiden kanssa, sillä myös ne sisältävät tulehduskipulääkettä tai kipu- ja kuumelääke parasetamolia. Tällöin on tärkeä varmistaa, ettei ylitä lääkeaineen päivittäistä enimmäismäärää.
\n\n\n\nFlunssaa vastaan ei ole rokotetta. Tehokkain tapa ehkäistä flunssaa on hyvä käsihygienia. Kädet on tärkeä pestä saippualla esimerkiksi ulkoa sisään tullessa, WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Käsipesu kannattaa muistaa myös yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen.
\n\n\n\nTutkimuksissa on löydetty viitteitä, joiden mukaan C-vitamiinin tai sinkin käyttö flunssan ensioireiden alkaessa lyhentäisi oireiden kestoa. Kovin vahvaa näyttöä tästä ei ole, mutta monet tuntevat saavansa apua esimerkiksi suihkutettavasta tai imeskelytabletteina nautittavasta sinkistä. D-vitamiini ja probiootit saattavat ennaltaehkäistä flunssaa säännöllisesti käytettyinä.
\n\n\n\nAsiantuntijana proviisori, farmasian tohtori Sanna Torvinen-Kiiskinen Lieksan Pielis apteekista
\n\n\n\nJulkaistu Terveydeksi! 3/2024
'}]23. syyskuuta 2026 – Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen epämääräinen väsymys ja pohkeen jumitila paljastui vakavaksi keuhkoveritulpaksi. Nopeasti aloitettu hoito pelasti tilanteen. Lue koko artikkeli
23. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'Terveys
\n\n\nRavitsemusterapeutti Hanna Partasen epämääräinen väsymys ja pohkeen jumitila paljastui vakavaksi keuhkoveritulpaksi. Nopeasti aloitettu hoito pelasti tilanteen.
\nTeksti Essi Esimerkki
Kuvat Teppo Testaaja
Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tunsi oudon kehollisen reaktion muutama vuosi sitten koripallotreeneissä.
\n\n\n\n– Se oli sellainen tulvahdus, ja jalat menivät hapoille. Pohkeessakin oli outo jumitila. Olin juuri palannut Thaimaasta ja ajattelin, että olin vielä jetlagissa pitkän lennon jälkeen.
\n\n\n\nVäsymyksen tunne jatkui seuraavinakin päivinä, ja jumi pohkeen yläosassa pysyi. Partanen valitteli oloaan Facebookissa. Tuttu lääkäri kehotti menemään päivystykseen.
\n\n\n\n– Ensi reaktioni oli, ettei lääkäriin eikä ainakaan päivystykseen – terveydenhuoltoa ei saa turhaan rasittaa. En tuntenut itseäni yhtään kipeäksi. Arkena menin kuitenkin vastaanotolle ja verikokeeseen. Jalka ei ollut turvoksissa, pohkeen ympäryskin oli normaali.
\n\n\n\nKun Partanen oli keittiökaupoilla talonrakennusprojektia varten, lääkäri soitti ja pyysi palaamaan. Laboratoriotutkimuksissa oli ollut jotain epäilyttävää. Edessä oli pohkeen ultraäänitutkimus.
\n\n\n\n
Kardiologian erikoislääkäri Markus Sane tunnistaa Partasen epämääräiset oireet ja pitää hyvänä, että tämä hakeutui nopeasti lääkäriin.
\n\n\n\n– Jos kyseessä on laskimotukos, ei kannata viivytellä. Päivystyksessä osataan arvioida laskimotukoksen todennäköisyys kliinisten löydösten ja potilaan muiden taustatietojen perusteella. Hoito voidaan aloittaa heti.
\n\n\n\nSuurimmalta osalta potilaista laskimotukos voidaan poissulkea yksinkertaisella D-dimeeri-verikokeella. Jos epäily on hyvin vahva, voidaan hypätä suoraan kuvantamistutkimuksiin.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan.”
\n
Sanen mukaan tutkimusnäyttö osoittaa, että pitkät lennot ovat harvoin syynä laskimotukoksiin. Pitkä paikallaanolo luokitellaan heikoksi riskitekijäksi. Suuremman riskin aiheuttavat esimerkiksi syöpä tai leikkaus. Yleensä tukos on seurausta monesta yhtä aikaa vaikuttavasta tekijästä.
\n\n\n\nHenkilöllä voi olla myös perinnöllistä alttiutta veren poikkeavalle hyytymiselle. Se ei kuitenkaan aina, edes koko elämän aikana, johda laskimotukoksen kehittymiseen.
\n\n\n\n– Perimä voi jonkin verran vaikuttaa alttiuteen poikkeavalle hyytymiselle. Joka kahdennellakymmenennellä on mutaatio veren hyytymistekijöissä, mutta heistä eivät läheskään kaikki sairastu.
\n\n\n\nPartanen puolestaan uskoo, että pitkän paikallaanolon lisäksi osasyynä tukoksiin oli hormonaalinen ehkäisy. Sanenkin mukaan se on riskitekijä tukoksen syntyyn, mutta yksinään suhteellisen lievä. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa vaikutus korostuu.
\n\n\n\nPartanen sai välittömästi lähetteen Hyvinkään sairaalaan. Intohimoisesti työhönsä suhtautuvalle yrittäjälle se oli kauhistus: pari luentoa ja omat vastaanotot oli peruutettava. Moista ei ollut aiemmin tapahtunut, sillä perusterve Hanna ei ollut juurikaan sairastanut.
\n\n\n\n– Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan. Tukoksia oli yhteensä kolme molemmilla puolilla keuhkoja. Oloni oli kuitenkin ihan normaali. Mutta stressi alkoi heti, kun kuulin, että joudun jäämään tarkkailuun. Mies oli työmatkalla ja kotona odotti kaksi koiraa.
\n\n\n\nKeuhkoveritulpan diagnostiikka on Sanen mukaan hankalaa, sillä mikään yksittäinen oire ei vahvista tukosta.
\n\n\n\n– Vaaditaan perusteellinen arvio, ja tutkimukset aloitetaan poissulkumenetelmin. Kuvantamistutkimukset vahvistavat diagnoosin lopulta.
\n\n\n\n
Hoito aloitettiin heti. Partanen sai sairaalassa pistoksena nopeavaikutteista verenohennuslääkettä. Kotihoidossa suun kautta annosteltavat suorat verenohennus- eli antikoagulaatiolääkkeet ovat nykyisin ensisijainen vaihtoehto. Sanen mukaan varfariinia ei enää käytetä sen enempää sairaalassa kuin itsehoidossakaan.
\n\n\n\n– Hoitoon vaikuttaa potilaan kliininen tila. Vakaavointiselle potilaalle verenohennushoito on riittävä, ja hän voi päästä kotiin suoraan päivystyksestä. Jos tila on epävakaa, vaarana voi olla jopa sydänpysähdys. Tällöin potilasta pitää seurata sairaalassa ja tarvittaessa hänelle voidaan joko antaa liuotushoito tai tukos otetaan mekaanisesti pois katetritekniikalla.
\n\n\n\nJos jokin altiste, kuten leikkaus, on aiheuttanut keuhkoveritulpan, kolme kuukautta on riittävä aika verenohennushoidoksi. Jos potilaalla ei ole ulkoisia tekijöitä, riskinä on saada tukos uudestaan.
\n\n\n\n– Yleisesti puolella laskimotukospotilaista ei löydy altistetta tukokselle. Heidän lääkityksensä voi jäädä pysyväksi, sillä ilman verenohennushoitoa noin joka toisen tukos uusiutuu.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä.”
\n
Partanen sai verenohennuslääkitystä kolmen kuukauden ajan ja lisäksi pistoshoidon aina ennen pitkää lentoa. Kahden viikon sairausloman hän neuvotteli viikon mittaiseksi.
\n\n\n\n– Tietoisesti jouduin rauhoittamaan elämääni. Rajasin askelmääräni 5\u202f000:een päivässä ja sovin itseni kanssa, että vauhti on pidettävä maltillisena enkä saa ohittaa ketään, ei edes hitaammin käveleviä mummoja. Asiakkaani huomioivat, että rauhallisempi elämäntyyli vaikutti puheeseenikin – olin alkanut puhua hitaammin.
\n\n\n\nSanen mukaan sairastunut voi palata hyvään elämään ja alkaa harrastaa arkiliikuntaa muutaman viikon päästä hoidon aloittamisesta.
\n\n\n\n
Partanen myöntää tietäneensä, että keuhkoembolia on vaarallinen tila.
\n\n\n\n– En kuitenkaan olisi ikinä uskonut, että se osuu omalle kohdalle. Eläessäni en ole ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve.
\n\n\n\nSairaalareissu oli muussakin mielessä ravitsemusterapeutille opettava kokemus. Kun Partanen siirrettiin osastolle, päivällinen oli juuri tarjoiltu. Kukaan ei tullut kysymään, tarvitseeko hän ravintoa.
\n\n\n\n– Hoitajan kysyessä kivuista sanoin, että päätä kyllä särkee nälän ja janon takia. Kun minulta poistettiin myöhemmin umpilisäke, pakkasin ruokaa reppuun mukaan.
\n\n\n\nPartanen neuvoo mahdollisia kohtalotovereitaan olemaan tarkkaavaisia.
\n\n\n\n– Saatan mennä jatkossa päivystykseen viikonloppunakin, jos jotain oireita ilmenee. Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä. Ammattilaiset selvittävät nopeasti laskimotukoksen riskit ja hoitavat sen mukaan.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\n\n\n\n\nAsiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, LKT Markus Sane, HUS, Sydän- ja keuhkokeskus.
\n\n\n\nJulkaistu Terveydeksi! 3/2026
'}]22. syyskuuta 2026 – Runsas kevyt liikuskelu ja paikallaanolon vähentäminen vaikuttavat pienentävän odottavan äidin verenpaineongelmien riskiä. Kovatehoista liikuntaa ei välttämättä tarvita paljon. Lue koko artikkeli
22. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'raskaus
\n\n\nRunsas kevyt liikuskelu ja paikallaanolon vähentäminen vaikuttavat pienentävän odottavan äidin verenpaineongelmien riskiä. Kovatehoista liikuntaa ei välttämättä tarvita paljon.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Raskaudenaikaisten verenpaineongelmien riski on todennäköisesti pienimmillään, kun odottava äiti liikuskelee päivittäin noin 8 tuntia, kertoo tuore tutkimus.
\n\n\n\nTulokset perustuvat 470 raskaana olevan naisen terveystietoihin vuosilta 2021–2024. Naisten fyysistä aktiivisuutta ja unta mitattiin aktiivisuus- ja unimittareilla, joita kannettiin vuorokauden ympäri seitsemän päivän ajan. Naisista 18 prosenttia sairastui pre-eklampsiaan tai muuhun raskausajan verenpaineongelmaan.
\n\n\n\nPienin sairastumisriski todettiin naisilla, jotka olivat valveillaoloajasta fyysisesti passiivisia noin kuusi tuntia päivässä, kävelivät tai olivat muuten kevyesti aktiivisia noin kahdeksan tuntia, harrastivat kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa 7 minuuttia ja nukkuivat kymmenisen tuntia. Näistä naisista noin 7 prosenttia sairastui raskausajan verenpaineongelmaan.
\n\n\n\n\n\n\n\n\nKolmannes pre-eklampsiaa poteneista sairastuu korkeaan verenpaineeseen kymmenen vuoden sisällä raskaudesta.
\n
Riskit suurenivat selvästi, jos paikallaanoloa kertyi yli 10 tuntia päivässä ja kevyttä aktiivisuutta alle viisi tuntia päivässä. Tällöin sairastumisriski oli noin 16 prosenttia, tutkijat havaitsivat. Havainnot olivat samankaltaisia kaikilla raskauskolmanneksilla.
\n\n\n\nTutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikuskelulla, seisomisella ja muulla arkisella liikkeellä voisi olla yksi keino vähentää raskausajan verenpainetautien riskiä. Liikunnan hyödyt raskauden aikana tunnetaan hyvin, mutta erityisesti paikallaanolon vähentämisen ja kevyen aktiivisuuden vaikutuksia olisi syytä tutkia lisää.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\n