Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
14. heinäkuuta 2026 – Jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet jo 9-vuotiaana, eikä se ole tahtia liiaksi haitannut. Lue koko artikkeli
Jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet jo 9-vuotiaana, eikä se ole tahtia liiaksi haitannut.
\n
\n\n\n\n
Teksti Tarja Västilä Kuvat Johanna Erjonsalo
\n\n\n
\n\t\n\n\t
\n\t\t
\n\t\t\t\n\n
Tiivistelmä
\n\n\n\n
\n
Kuulonaleneman tyypillisiä syitä ovat lapsuuden korvatulehdukset, rakennepoikkeamat, melualtistus ja ikääntyminen.
\n\n\n\n
Melulta suojautuminen ja kuulonaleneman varhainen diagnosointi ovat tärkeitä ehkäisy- ja hoitotoimia. Menetetty kuulo ei palaa takaisin.
\n\n\n\n
Viivi Kilpeläinen sai kuulokojeet lapsena, eikä koe niiden haittaavan elämää. Laitteet ovat kehittyneet vuosien varrella ja hyödyntävät nykyään muun muassa FM- ja bluetooth-teknologiaa. Tärkeänä apua arjessa Viivillä on myös kuulokoira Hilla.
\n
\n\n\t\t
\n\t
\n
\n\n\n\n
Kuuloliiton asiantuntijan Viivi Kilpeläisen vastuualueena on lasten ja nuorten toiminta. Hänen on helppo ymmärtää nuorempien kuulo-ongelmia, sillä kolmikymppinen Kilpeläinen on sairastanut kuulonalenemaa jo lapsesta asti.
\n\n\n\n
– Epäilen, että olen ollut huonokuuloinen jo syntymästä saakka. Lopullisesti se huomattiin, kun menin kouluun. Opettaja ihmetteli, kun en kuullut luokassa kunnolla takariviin. Äitikin sai huudella minua moneen kertaan ulkoa sisälle, mutta kaverit auttoivat ja kertoivat, että äiti huutelee. Kotioloissa äänenvoimakkuus oli melkoinen, kun seurasin lastenohjelmia.
\n\n\n\n
\n
Lapsena Kilpeläisen kuulonalenema luokiteltiin lieväasteiseksi, nyt se on vaikea-asteinen.
\n
\n\n\n\n
Kiusaaminen ei tepsinyt
\n\n\n\n
Lapsena Rovaniemellä asunut Kilpeläinen joutui odottamaan tutkimuksiin pääsyä. Viimein tärykalvossa ollut reikä leikattiin, mutta kuulo ei parantunut. Tutkimuksia jatkettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa, ja 9-vuotias sai lopulta kuulokojeet.
\n\n\n\n
Kilpeläisellä oli lapsena useita korvatulehduksia, jotka ovat saattaneet aiheuttaa kuulonalenemaa, kuten myös tärykalvon reikä. Lisäksi toisen korvan kuuloluut olivat luutuneet yhteen, mikä korjattiin leikkauksella. Vanhemmilla ei ole kuulo-ongelmia, joten perinnöllisyyden piikkiin kuulonalenemaa ei voinut pistää.
\n\n\n\n
– Kun sain kuulokojeet, äiti muisteli, että pääni pyöri kuin pöllöllä. Oli niin ihmeellistä kuulla kaikkia ääniä joka suunnasta.
\n\n\n\n
Jotkut yrittivät kiusata ja huudella, kun Kilpeläisen kuulolaite osui silmiin korvan takaa.
\n\n\n\n
– En välittänyt huutelijoista. Muutenkin sanoisin lapsille ja nuorille, että jos joku alkaa kiusata, kannattaa heti kertoa jollekin aikuiselle. Kuulokojeessa ei ole mitään hävettävää.
\n\n\n\n
Harrastukset jatkuivat kuten ennenkin. Kilpeläinen on soittanut viulua kuusivuotiaasta, ja myös tanssiessa kojeet pysyivät paikoillaan. Koulussakaan ei enää tarvinnut istua eturivissä.
\n\n\n\n
Melualtistusta on syytä välttää
\n\n\n\n
Erikoislääkäri Antti Hyvärinen toteaa, että nuorella iällä saatu kuulovika on usein joko synnynnäistä tai hankittua. Korvissa oleva rakennepoikkeama voi sekin olla synnynnäistä tai perinnöllistä.
\n\n\n\n
– Hankittu kuulonalenema saattaa johtua melualtistuksesta, jos musiikkia luukutetaan nappikuulokkeista niin, että se kuuluu kaiken taustamelun yli. Konserteissa äänenvoimakkuutta on onneksi madallettu.
\n\n\n\n
Ennen yleiset työperäiset meluvammat ovat vähentyneet suojavälineiden ansiosta. Hyvärisen mukaan aikaisemmin muun muassa rakentamisessa, konepajoissa ja telakkateollisuudessa melualtistus oli valtaisaa.
\n\n\n\n
Armeijaa käyvät nuoret altistuvat melulle sekä harjoituksissa että kuulokekuuntelussa. Lisäksi metsästys on iso kuulovaurion aiheuttaja, mutta aseiden äänenvaimentimet ovat vähentäneet altistusta.
\n\n\n\n
– Ylivoimaisesti suurin tekijä kuulon heikkenemisessä on ikä. Kaikkien kuulo alenee iän myötä, kun sisäkorva rappeutuu, ja myös perinnöllisyys vaikuttaa. Puolella 75-vuotiaista kuulo on alentunut.
\n\n\n\n
\n
\n
”Jos joku alkaa kiusata, kannattaa kertoa jollekin aikuiselle. Kuulokojeessa ei ole mitään hävettävää.”
\n
\n
\n\n\n\n
Kuulokojetta pitää päivittää
\n\n\n\n
Kilpeläisen mukaan kuulolaitteen saaminen helpotti kaikissa arjen toiminnoissa. Kavereidenkaan ei enää tarvinnut toistaa sanottavaansa. Uusia ystäviä tuli vertaistoiminnan kautta, kun Kilpeläinen osallistui leireille ja erilaisiin tapahtumiin. Oli tärkeää tavata muita samanlaisia.
\n\n\n\n
Kun lapsena Kilpeläisen kuulonalenema luokiteltiin lieväasteiseksi, nyt se on vaikea-asteinen. Hän kuulee hieman ilman kuulokojeita, mutta ne ovat tärkeitä apuvälineitä päivittäin.
\n\n\n\n
– Laitteita pitää säännöllisesti päivittää eli tutkia, onko kuulo sama vai vielä alentunut. Vuosien varrella minulla on ollut useita kuulokojeita. Välillä lisäapuvälineenä on FM-laite, joka poistaa ylimääräisiä ääniä. Käytin sitä aikoinaan erityisesti koulussa ja harrastuksissa.
\n\n\n\n
Kilpeläisen mukaan alussa FM-laite oli iso, kaulassa pidettävä mötikkä. Nykyään se on huomaamaton ja integroitu kuulokojeeseen.
\n\n\n\n
Kilpeläisen kuulokojeet on saatu julkisesta terveydenhuollosta, ja ne ovat nykyaikaisia bluetooth-tekniikkaa hyödyntäviä älylaitteita. Niissä on sisäosan lisäksi toinen osa, joka sujahtaa korvan taakse.
\n\n\n\n
Hyvärisen mukaan kuulokojeet ovat tänä päivänä hyviä, toimivia laitteita. Mutta nekin tarvitsevat huoltoa ja sorminäppäryyttä.
\n\n\n\n
– Koje on aina apuväline, se ei tee normaalikuuloiseksi eikä korjaa kaikkia kuulo-ongelmia. Ammattilaisen kanssa on hyvä miettiä kojeen käyttöä ja toimintaa.
\n\n\n\n
Tutkituta kuulo hyvissä ajoin
\n\n\n\n
Hyvärinen kehottaa menemään tutkimuksiin, jos kuulon alenema häiritsee jokapäiväistä kanssakäymistä.
\n\n\n\n
– Kuulo kannattaa tutkituttaa ennen kuin alkaa rajata sosiaalista elämäänsä. Silloin on jo liian myöhäistä. Motivaatio lähtee itsestä: siitä, että myöntää kuulemisongelmansa.
\n\n\n\n
On jo selvä merkki, kun kokouksissa ei kuule tai ei tiedä, mille kaverit nauravat. Jos kuulemisongelmien takia työelämässä ja puheensorinassa väsähtää ja kuormittuu, on syytä tutkituttaa asiaa tarkemmin. Hyvärinen vertaa tilannetta siihen, että kuuntelisi vierasta kieltä.
\n\n\n\n
– Kun ei kuule kunnolla, myös se aiheuttaa väärin kuulemisia ja väärin ymmärryksiä. Ikääntyvänkin on hyvä hakea apua ajoissa, ennen kuin hän alkaa syrjäytyä muusta elämästä. Huonokuuloisuus edesauttaa lisäksi muistisairauksien puhkeamista.
\n\n\n\n
Hoidon tarvetta pohditaan kuulomittauksen jälkeen. Hyvärinen muistuttaa, että kuulo hiipuu vähitellen eikä parane koskaan. Siksi on parasta olla ajoissa liikkeellä.
\n\n\n\n
\n
Näistä saan voimaa
\n\n\n\n\n
KUULOKAVERIT. ”Ovat aina lähellä ja olemassa niin hyvinä kuin haastavina hetkinä.”
\n\n\n\n
KUULOKOIRA. ”Hilla avustaa arjessa ja on aivan korvaamaton kaveri: se kuuntelee kaikki äänet puolestani.”
\n\n\n\n
MATKAILU. ”Se liittyy niin vapaa-aikaani kuin töihin. Viime vuonna kävin Italiassa, Kroatiassa ja Kreikassa sekä viimeksi Tallinnassa.”
\n\n\n\n\nKuulokoira Hilla on Viivi Kilpeläisen rakas karvakaveri. Kun puhelin soi, Hilla tökkäisee ja vie emäntänsä kännykän viereen.\n
\n\n\n\n
Kuulokoira havaitsee kaikki äänet
\n\n\n\n
Kilpeläisen sosiaalinen elämä on laajentunut muiden ystävien lisäksi vuosien varrella saatujen kuulokavereiden myötä.
\n\n\n\n
– Kuulokaverit ovat tärkeitä ystäviä, joiden kesken voimme puhua mistä vain, vaikka huonokuuloisuus onkin se yhdistävä tekijä. Enkä olisi ilman sairauttani löytänyt Kuuloliittoon töihin. Olen viihtynyt täällä jo kahdeksan vuotta ja pääsen tekemään omien arvojeni mukaista työtä.
\n\n\n\n
Myös karvainen apulainen, sekarotuinen snautserin ja villakoiran yhdistelmä, avustaa Kilpeläistä arjessa. Kuulokoira kertoo tarpeellisista äänistä emännälleen.
\n\n\n\n
– Hilla tulee tökkäisemään, jos puhelin, herätyskello tai ovikello soi. Kysyn missä, ja koira vie äänen äärelle. Kun olimme kesäleirillä Oulussa, Hilla tuli yöllä herättämään ja vei kummallista ääntä pitäneen tiskikoneen viereen. Koira kuulee kaiken ja toisi turvaa, jos vaikka palovaroitin pärähtäisi – meluisan päivän jälkeen kun otan kojeet usein pois korvista.
\n\n\n\n
Kilpeläinen myöntää, että kuulonalenema on tuonut hänen elämäänsä enemmän myönteisiä asioita kuin niitä vienyt. Myönteisyyttä lisää keväällä syntynyt pienokainen, jonka äännähdyksiä kuulokoira Hillakin pääsee kuulostelemaan.
\n\n\n\n
Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Antti Hyvärinen, Kuopion yliopistollinen sairaala
6. heinäkuuta 2026 – Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa. Lue koko artikkeli
Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Saga Wiklund Kuva Getty Images
\n\n\n\n\n\n\n
\n
\n
\n
Työterveyslääkäri Aki Äijälä, miksi verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat olisivat ennallaan?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Lyhyt vastaus on, että elimistön takuuaika on mennyt umpeen. Vähittäinen kehon rapistuminen alkaa keski-iässä, ja sen yksi merkki on verisuonten joustavuuden väheneminen. Kun suonien seinämät eivät jousta, verenpaine nousee herkemmin. Näin elintavat, jotka eivät nuorena nostaneet verenpainetta, nostavatkin sitä myöhemmin.
\n\n\n\n
Verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, kun se on tasolla 140/90 elohopeamillimetriä (mmHg) tai enemmän.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Jos verenpaine on koholla, kuinka usein sitä tulisi mitata?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Verenpaine kannattaa mitata 4–5 päivänä aamuin illoin. Lukemat merkitään ylös ja mittaukset toistetaan aamuin illoin kuukauden kuluttua.
\n\n\n\n
Paras paikka mittaamiseen on yleensä oma koti, sillä verenpaine tulisi mitata rauhallisissa olosuhteissa, ilman kiirettä tai ulkopuolisia jännitystekijöitä.
\n\n\n\n
Jos ei omista verenpainemittaria, mittauksen voi hoitaa terveydenhuollossa, ja myös useat apteekit tarjoavat verenpaineenmittauspalvelua.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Onko jompikumpi luku seurannassa tärkeämpi, ylä- tai alapaine?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Alapaine kertoo, millainen paine verisuonissa on jatkuvasti, ja yläpaine ilmaisee\u202fvaltimoverenpaineen suurimman arvon sydämen supistusvaiheen aikana.
\n\n\n\n
Alapaineella on enemmän merkitystä terveyden kannalta, ja se vaihtelee yläpainetta vähemmän. Jos alapaine on jatkuvasti koholla, sillä voi olla varsin nopeasti haitallisia vaikutuksia.
\n\n\n\n
Yläpaine vaihtelee ja on luonnollista, että lukema on liikunnan aikana esimerkiksi 180. Lepotilassa yläpaine palautuu normaaliksi. Jatkuvasti korkealla pysyttelevä yläpainekin on toki haitallinen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
”Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita.”
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Millaisilla verenpainearvoilla tulee hakeutua lääkäriin?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos verenpaine on lievästi koholla (140–159/90–99 mmHg), arvojen kehittymistä voi seurata muutaman kuukauden. Enemmän koholla olevia (160–179/100–109 mmHg) voi seurata yhden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kannattaa mennä lääkärin vastaanotolle selvittämään tilannetta, jos arvot eivät ole laskeneet normaalitasolle, joka on levossa mitattuna\u202falle\u202f130/85 mmHg.
\n\n\n\n
Jos verenpaine on hyvin korkea, esimerkiksi 180/110, lääkäriin tulee hakeutua nopeasti ja lääkitys tulee määrätä saman tien. Elintapamuutos ei tässä tilanteessa enää tehoa, ja tila voi olla vaarallinen.
\n\n\n\n
Kun tuntuu, että verenpaine aiheuttaa oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin arvoista riippumatta. Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita, mutta joillakin on aamupäänsärkyä, huimausta tai epämääräistä tunnetta, ettei kaikki ole kunnossa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Milloin verenpaineen voi hoitaa ilman lääkitystä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos muutos saadaan aikaan elämäntapamuutoksilla ja verenpaine pystyy tasolla alle 140/90 mmHg, lääkitystä ei tarvita. Elämäntapamuutokset ovat kohonneen verenpaineen ensisijainen hoitokeino.
\n\n\n\n
Verenpainetta alentava ruokavalio perustuu vähäsuolaiseen, kasvisvoittoiseen ja kuitupitoiseen ruokaan. Tärkeintä on vähentää suolan saantia alle viiteen grammaan päivässä, syödä päivittäin yli 500 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja, suosia täysjyvää, pehmeitä rasvoja, kalaa sekä vähärasvaisia maitotuotteita.
\n\n\n\n
Verenpainetta nostavat salmiakki, lakritsi, kofeiini, tupakka ja muut nikotiinituotteet sekä alkoholi. Myös tulehduskipulääkkeet voivat pitkään käytettyinä nostaa verenpainetta.
\n\n\n\n
Verenpainetta laskevat hyvä palautuminen, liikunta ja stressin vähentäminen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Missä tilanteessa tarvitaan verenpainelääkkeitä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos elintavat ovat jo kunnossa, kun todetaan kohonnut verenpaine, lääkitys tulee nopeasti hoitokeinoksi. Perimä voi vaikuttaa jonkin verran kohonneen verenpaineen taustalla, ja silloin verenpaine on koholla jo melko nuorena.
\n\n\n\n
Useimmiten kohoaminen johtuu kuitenkin elintavoista ja ikääntymisestä. Jos verenpaine ei laske normaaliksi elintapoja muuttamalla, on lääkityksen paikka. Verenpaineen hoitoon on olemassa useita eri mekanismeilla vaikuttavia lääkeaineita: ne voivat esimerkiksi rentouttaa verisuonia, hidastaa sydämen sykettä tai rauhoittaa hermoston kautta tulevia, verenpainetta kohottavia viestejä. Lääkäri voi yhdistellä eri lääkevalmisteita tarpeen mukaan potilaskohtaisesti ja yksilöllisesti.
\n\n\n\n
Verenpainelääkkeiden yleinen haittavaikutus on huimaus lääkehoidon alkuvaiheessa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Mitä seurauksia on, jos en tee mitään kohonneelle verenpaineelle?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa tilanne rasittaa sydänlihasta, ja sydän saattaa paksuuntua tai venyttyä. Tämä altistaa rytmihäiriöille ja sepelvaltimotaudille, sillä muun muassa sydämen hapensaanti heikkenee.
\n\n\n\n
Koholla oleva verenpaine rasittaa elimistöä muutenkin. Vuosien kuluessa voi ilmetä esimerkiksi silmänpohjien verenvuotoja, jotka heikentävät näkökykyä.
\n\n\n\n
Hoitamaton korkea verenpaine altistaa myös aivoverenvuodolle, joka voi pahimmillaan olla tappava.
\n
\n
\n\n\n\n
Asiantuntijana vastaanottotyön johtava lääkäri, työterveyslääkäri Aki Äijälä, Terveystalo
3. heinäkuuta 2026 – Kesäloma laittaa rutiinit uusiksi, mikä saattaa vaikeuttaa vatsan toimintaa. Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pidät huolta vatsastasi myös loma-aikana. Lue koko artikkeli
Kesäloma laittaa rutiinit uusiksi, mikä saattaa vaikeuttaa vatsan toimintaa. Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pidät huolta vatsastasi myös loma-aikana.
\n
\n\n\n\n
Teksti Eve Risto Kuvat Istock
\n\n\n\n
Lomailu tietää irtiottoa ja rennompaa menoa. Maisemat vaihtuvat ja herkuttelu kuuluu asiaan eri tavalla kuin arjessa. Grilliruoka, jäätelö ja saunaoluet vievät kesätunnelmaan.
\n\n\n\n
Kaikkien muutoksien keskellä ei ole ihme, jos vatsa alkaa oireilla.
\n\n\n\n
– Suoli tykkää rutiineista. Monilla on jo työn puolesta säännöllisempi ateria- ja unirytmi, samoin liikkumisen suhteen. Ihminen saattaa käydä jopa ulostamassa tiettynä ajankohtana päivässä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja psykoterapiakoulutettava Marjo Rantala.
\n\n\n\n
Joillakin asia on toisinpäin, ja vatsa toimii paremmin juuri loma-aikana:
\n\n\n\n
– Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä stressi pahentaa usein oireita. Lomalla stressiä ei yleensä ole, tai sitä on vähemmän. Silloin ihminen saattaa pystyä syömään myös sellaisia ruokia, jotka aiheuttavat arjessa ongelmia, Rantala toteaa.
\n\n\n\n
Kesäisin oikuttelevan vatsan saa kuntoon, kunhan pitää muutamat perusasiat mielessä.
\n\n\n\n
\n
\n
\n
1. Nauti grilliruoasta vatsaystävällisemmin
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Grillaaminen kuuluu suomalaiseen kesään. Päivittäinen tuhdin grilliruoan syöminen ei ole suositeltavaa kenellekään, mutta maltillisin väliajoin sen nauttimisessa ei ole ravitsemusterapeutin mukaan mitään pahaa.
\n\n\n\n
Hän kehottaa kuitenkin lisäämään grilliin myös vatsaystävällisiä väriläiskiä.
\n\n\n\n
– Grilliruoka on usein rasvaista ja proteiinivoittoista, mikä voi hidastaa suolen toimintaa. Ruoka saattaa olla myös hyvin erilaista kuin mihin suoli on arjessa tottunut, Rantala sanoo.
\n\n\n\n
Moni latoo grilliin lihaa, mutta vatsa kaipaisi sinne myös kuitua: paprikaa, ruusukaalia, porkkanaa ja munakoisoa.
\n\n\n\n
– Kuitu auttaa vatsaa toimimaan, eli grilliin kannattaa aina lisätä kasviksia, hän toteaa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
2. Vesi on vatsan ystävä
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Yksi ohje vatsan hyvinvointiin unohtuu monilta kesällä: juo vettä.
\n\n\n\n
– Neste voi jäädä vähiin, kun on koko ajan menossa. Etenkin jos suoli toimii hitaasti, voi veden juominen auttaa, Rantala vahvistaa.
\n\n\n\n
Hellepäivinä vesi on entistä tärkeämpää jo lämpötilojen kipuamisen vuoksi, mutta vesipulloa kannattaa kuljettaa mukana myös pilvisinä päivinä.
\n\n\n\n
Nesteytyksestä tulisi pitää erityisen hyvää huolta silloin, kun tulee juotua alkoholia.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
”Kannattaa uskoa suolen viesteihin ja mennä vessaan silloin, kun on vessahätä.”
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
3. Älä unohda rutiineja kokonaan
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Arki on vatsalle ennakoitavampaa aikaa kuin lomasesonki. Syömisen ja lepäämisen lisäksi myös liikuntatottumukset ovat usein kesäaikaan erilaiset kuin muulloin.
\n\n\n\n
– Vaikka kesällä söisi vapaammin ja myös sellaisia ruokia, joita ei yleensä syö, niin ei tarvitse kuitenkaan elää kuin pellossa. Jonkinlaista rutiinia voi pitää yllä, liikkua ja syödä myös kasviksia, marjoja ja hedelmiä, Rantala sanoo.
\n\n\n\n
Myös ateriarytmi kannattaa pitää suhteellisen säännöllisenä. Jos vatsa saa mansikoita ja lettuja aamiaiseksi, mutta joutuu selviämään iltaan asti välipaloilla, se voi helposti alkaa oireilla.
\n\n\n\n
Kun arkista rytmiä ei ole, myös vessakäyntien väli saattaa venyä joskus kohtuuttomasti.
\n\n\n\n
– Lomalla päivä voi olla täynnä ohjelmaa ja esimerkiksi matkustamista, ja joskus ulostamista saatetaan lykätä aina vain tuonnemmaksi. Kannattaa uskoa suolen viesteihin ja mennä vessaan silloin, kun on vessahätä, Rantala sanoo.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
4. Vatsa rakastaa kiiviä ja muita kuitupommeja
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Kuitu on suolen paras ystävä, eikä asiaa kannata unohtaa lomallakaan.
\n\n\n\n
Etenkin jos olet tottunut aloittamaan työpäivät tuorepuurolautasella tai ruisleivällä, voi niiden puute hidastaa vatsan toimintaa.
\n\n\n\n
– Kuidun saannista kannattaa huolehtia jo aamupalalla. Esimerkiksi kiivi auttaa suolta toimimaan, ja niitä syömällä voi esimerkiksi ennakoida tulevaa ajopäivää, Rantala kertoo.
\n\n\n\n
Kesän satokaudesta kannattaa ottaa kaikki irti ja nauttia kuitupitoisista marjoista. Myös viljavalmisteet, myslit ja murot tekevät vatsalle hyvää.
\n\n\n\nKiivi on todellinen ravintopommi, joka sisältää kuidun lisäksi runsaasti C-vitamiinia, K- ja E-vitamiineja sekä kaliumia.\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
5. Vältä vain sitä, mikä aiheuttaa vatsalle oireita
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Ravitsemusterapeutti ei innostu laatimaan lomalla kiellettyjen ruoka-aineiden listaa, sillä kesäloma on nauttimista varten.
\n\n\n\n
– Kannattaa välttää tai vähentää sitä, mikä aiheuttaa oireita, hän summaa.
\n\n\n\n
Joskus kesälomalainen saattaa joutua jäljittämään, mihin ruoka-aineeseen oireet liittyvät. Rantala mainitsee esimerkin, jota harva tulee ajatelleeksi:
\n\n\n\n
– Moni syö kesäisin paljon vesimelonia. Se on valitettavasti hedelmä, joka aiheuttaa usein oireita herkkävatsaisille.
\n\n\n\n
Myös tuoreet, toreilla myytävät herneenpalot voivat saada vatsan ärtymään.
\n\n\n\n
Rantala korostaa, ettei pienen oireilun takia tarvitse aina vetää ehdottomia rajoja. Usein jo määrien pienentäminen auttaa.
\n\n\n\n
– Olen joustavuuden puolestapuhuja. Lomalla saa elää eri tavalla kuin arkena. Mutta ehkä arjesta voi ottaa mukaan tottumuksia, joilla saisi suolen toimimaan ja parempaa fiilistä kesälomaan, Rantala ehdottaa.
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
