TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!

Tervetuloa palveltavaksi!

Apteekkari Kaija Varila


https://www.facebook.com/toholamminapteekki

Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Toholammin apteekki
Kaartotie 2
69300 Toholampi

Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14

Aukioloajat kesällä
samat

Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492

Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/

Ajankohtaista

Oiva-raportti 1.10.2025 3.10.2025

https://oivahymy.fi/yrityshaku



Terveydeksi!-lehden uutisia

Lapsuuden ADHD lisää muiden sairauksien riskiä

6. marraskuuta 2026 – Suomalaistutkimuksessa lapsena tai nuorena ADHD-diagnoosin saaneilla todettiin muita useammin mielenterveyden häiriöitä ja epilepsiaa. Tulokset korostavat seurannan merkitystä. Lue koko artikkeli

6. marraskuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n\n
\n\n\n\n

Lapsuuden ADHD lisää muiden sairauksien riskiä

\n\n\n\n

Suomalaistutkimuksessa lapsena tai nuorena ADHD-diagnoosin saaneilla todettiin muita useammin mielenterveyden häiriöitä ja epilepsiaa. Tulokset korostavat seurannan merkitystä.

\n\n\n\n
\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

ADHD-diagnoosin lapsuudessa saaneet ovat muita samanikäisiä alttiimpia monille psykiatrisille ja neurologisille sairauksille, osoittaa suomalaisaineistoon perustuva tutkimus.

\n\n\n\n

Tutkimuksessa seurattiin kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaislapsia 33-vuotiaaksi saakka. Tutkijat halusivat selvittää ovatko ADHD-diagnoosin alle 18-vuotiaana saaneet suurentuneessa vaarassa sairastua 17 eri sairauteen ja terveysongelmaan.

\n\n\n\n
\n

Noin 11 %:lla alakouluikäisistä pojista on ADHD-diagnoosi.

\n
\n\n\n\n

ADHD-diagnoosin saaneilla todettiin masennus tai muu mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö, jokin toinen neuroottinen häiriö tai päihdeongelma noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muilla samanikäisillä. Lisäksi myrkytykset olivat heillä yleisempiä, ja he sairastuivat myös epilepsiaan yli neljä kertaa muita todennäköisemmin.

\n\n\n\n

Yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sukupuoli, koulutustaso, sosiaalinen ja taloudellinen asema ja monia muita taustamuuttujia. ADHD ei liittynyt somaattisiin eli fyysisiin sairauksiin.

\n\n\n\n

Riskit on hyvä huomioida ADHD:n hoidossa

\n\n\n\n

Havainnot vahvistavat näyttöä lapsuusiässä ja nuoruudessa todetun ADHD:n yhteyksistä aikuisiän sairauksiin ja osoittavat niiden koskevan lähinnä mielenterveyden häiriöitä ja neurologisia sairauksia. Nämä riskit eivät yksilötasolla ole välttämättä kovin suuria, mutta ne olisi hyvä huomioida potilaiden hoidossa.

\n\n\n\n

THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 noin 11 prosentilla suomalaisista alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia

\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n

Fakta

\n\n\n\n

ADHD

\n\n\n\n
    \n
  • ADHD on neurokehityksellinen oireyhtymä, jonka ydinoireita ovat pitkäkestoiset vaikeudet tarkkaavuuden ja aktiivisuuden säätelyssä sekä impulsiivisuus.
  • \n\n\n\n
  • ADHD:n syntyyn vaikuttavat perinnölliset ja raskauteen sekä synnytykseen liittyvät tekijät. Yksilön synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet voivat selittää adhd:tä. Psykososiaalisilla ja ympäristötekijöillä voi myös olla merkitystä oireiden ilmenemiseen.
  • \n\n\n\n
  • Yleensä oireet alkavat ennen kouluikää, mutta ne voidaan tunnistaa joskus vasta aikuisuudessa.
  • \n
\n\n\n\n

Lähde: ADHD-liitto

\n
\n\n\n\n

'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7 kysymystä melatoniinista

3. marraskuuta 2026 – Käytätkö melatoniinia tavan vuoksi? Asiantuntija kertoo, milloin ja kenelle melatoniinista on oikeasti hyötyä ja onko käyttö turvallista. Lue koko artikkeli

3. marraskuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n

uni

\n\n\n\n\n\n

7 kysymystä melatoniinista

\n\n\n\n

Käytätkö melatoniinia tavan vuoksi? Asiantuntija kertoo, milloin ja kenelle melatoniinista on oikeasti hyötyä ja onko käyttö turvallista. 

\n
\n\n\n\n

Teksti Saga Wiklund
Kuva Istock

\n\n\n\n

Melatoniini on monelle tuttu apu unettomuuteen, mutta sen käyttöön liittyy myös kysymyksiä ja vääriä käsityksiä. Kokosimme asiantuntijan vastaukset siihen, milloin melatoniinista voi olla hyötyä, miten sitä kannattaa käyttää ja milloin käyttöä on syytä harkita tarkemmin.

\n\n\n\n
\n
\n
\n

Mitä melatoniini on ja mihin se vaikuttaa?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Melatoniini on käpyrauhasen tuottama hormoni, jota syntyy elimistössä eniten öisin.\u202fSe ylläpitää uni-valverytmiä. Melatoniini helpottaa nukahtamista: sen eritys alkaa illalla, ja tämä hieman laskee elimistön lämpötilaa. Samalla univalmius paranee.\u202f

\n\n\n\n

Lääkkeenä otetun melatoniinin vaikutus säilyttää yöunessa normaalisti ilmenevät univaiheet. Yleisin melatoniinin haittavaikutus on päänsärky, jota esiintyy noin joka kymmenennellä käyttäjällä. Muut haittavaikutukset ovat yhtä yleisiä kuin lumelääkkeellä.

\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n

Onko melatoniinilla vaikutuksia sydänterveyteen?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 2025 konferenssiesitelmän tiivistelmä, joka on herättänyt paljon huomiota mediassa. Sen mukaan unettomuudesta kärsivillä, yli vuoden melatoniinia käyttäneillä aikuisilla oli noin 90 prosenttia suurempi sydämen vajaatoiminnan riski kuin verrokeilla. 

\n\n\n\n

Tietoon tulee suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ollut vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu. Muukaan tutkimus ei tue tulosta.

\n\n\n\n

Sydämen vajaatoiminnasta 90 prosenttia selittyy sepelvaltimotaudilla, verenpainetaudilla ja sydämen läppävioilla, eikä ole tiedossa, oliko näitä sairauksia todettu tutkituilla. Melatoniinin annoskoko, potilaiden ikä, unettomuuden vaikeusaste ja muiden unilääkkeiden käyttö eivät myöskään käy ilmi. Ennen kuin aiheesta voi sanoa mitään varmaa, tarvitaan lisätutkimusta.

\n
\n
\n\n\n\n
\n

”Huonounisuus ei aiheuta muistisairauteen sairastumista.”

\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n

Onko melatoniinilla yhteyttä muistisairauksiin tai diabetekseen?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Ei ole näyttöä siitä, että melatoniini ehkäisisi muistisairauksia. Jos nukkuu pitkään huonosti, tämä voi vaikuttaa muistiin, mutta huonounisuus ei aiheuta muistisairauteen sairastumista.

\n\n\n\n

Melatoniinilla ei myöskään ole todistettua yhteyttä tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla melatoniinin käyttö unilääkkeenä ei ole heikentänyt heidän sairautensa hoitotasapainoa.

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Milloin melatoniinista on eniten hyötyä?

\n\n\n\n

Melatoniinin käytöstä on tutkitusti eniten hyötyä aikaeron aiheuttamassa unettomuudessa ja yli 55-vuotiailla, jotka kärsivät pitkäkestoisesta unettomuudesta ilman selittävää taustasyytä.

\n\n\n\n

Tällainen unettomuus on usein luonteeltaan aaltoilevaa, jolloin välillä on parempia ja välillä huonompia jaksoja. Tässä tilanteessa melatoniinia voi ottaa säännöllisesti esimerkiksi muutaman kuukauden ajan joka ilta.

\n\n\n\n

Pitkäkestoisessa unettomuudessa univaikeutta ilmenee vähintään kolmena yönä viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan.

\n\n\n\n

Jos unettomuus aiheutuu esimerkiksi stressistä, vuorotyöstä, päihteiden käytöstä tai masennuksesta, melatoniini on yleensä tehoton hoitokeino.

\n\n\n\n

Melatoniinia käytetään myös nuorilla, mutta vain lääkärin määräyksestä esimerkiksi neuropsykiatrisen sairauden, kuten ADHD:n, hoidon yhteydessä.

\n
Iäkäs nainen makaa sängyllä ja pitelee otsaansa.
Melatoniinin tehosta uniongelmien hoidossa on eniten näyttöä yli 55-vuotiaiden kohdalla.
\n\n\n\n
\n
\n
\n

Miten melatoniinia tulisi käyttää?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Aikaerorasituksen hoitoon voi hankkia 10 tabletin pakkauksen lyhytvaikutteista melatoniinia ilman reseptiä. Lääke otetaan neljänä peräkkäisenä iltana lentomatkojen jälkeen.

\n\n\n\n

Melatoniinia saa ilman reseptiä alle 2 milligramman annoksella nukahtamisen nopeuttamiseen.

\n\n\n\n

Pitkäkestoisen unettomuuden hoidon tulisi Käypä hoito -suosituksen mukaan olla ensisijaisesti lääkkeetöntä. Jos tämä ei ole mahdollista tai lääkkeetön hoito ei riitä, toissijainen hoitokeino on lääkärin valitsema lääke.

\n\n\n\n

Pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa käytetään reseptilääkkeenä pitkävaikutteista melatoniinia, jota tulisi ottaa 2–3 tuntia ennen toivottua uniaikaa samaan aikaan iltaisin.

\n
\n
\n\n\n\n
\n

”Terveet lapset tai nuoretkaan eivät tarvitse melatoniinia.”

\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n

Miten pitkään melatoniinia voi käyttää kerrallaan?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Jos melatoniinista on apua, lääkkeen käyttöä voi jatkaa 2–3 kuukautta. Tämän jälkeen se olisi hyvä tauottaa ja kokeilla siitä luopumista. Tauottaminen on tarpeen, jotta vältetään sietokyvyn kehittymistä ja annoskoon nostamista.

\n\n\n\n

Taukoa olisi hyvä pitää esimerkiksi kuukauden ajan. Uusiutuvasta unettomuudesta olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

\n\n\n\n

Melatoniinia tulisi käyttää enintään puoli vuotta yhtäjaksoisesti.

\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n

Milloin melatoniinia ei pidä käyttää?

\n
\n
\n\n\n\n
\n

Raskaana oleville tai imettäville ei suositella melatoniinia, sillä käytön turvallisuudesta ei ole tutkimustietoa. Terveet lapset tai nuoretkaan eivät tarvitse melatoniinia.

\n\n\n\n

Verenohennuslääke varfariinia käyttävien tulee käyttää vain hyvin pienellä annoksella tai ei lainkaan melatoniinia. Yhteiskäyttö melatoniinin kanssa voi lisätä veren varfariinipitoisuutta ja siten myös verenvuotoriskiä.

\n
\n
\n\n\n\n

Asiantuntijana tutkimusprofessori\u202fTimo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

\n\n\n\n

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

\n\n\n\n\n\n\n\n

'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Sähköpotkulautailijan pää on vaarassa

28. lokakuuta 2026 – Sähköpotkulautailijat saavat onnettomuuksissa aivovammoja jopa moottoripyöräilijöitä todennäköisemmin. Kypärä voisi estää monia päävammoja, mutta harva käyttää sitä. Lue koko artikkeli

28. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n\n
\n\n\n\n

Sähköpotkulautailijan pää on vaarassa

\n\n\n\n

Sähköpotkulautailijat saavat onnettomuuksissa aivovammoja jopa moottoripyöräilijöitä todennäköisemmin. Kypärä voisi estää monia päävammoja, mutta harva käyttää sitä.

\n\n\n\n
\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Tuoreen brittitutkimuksen mukaan sähköpotkulautoja käyttävät saavat onnettomuuksissa todennäköisemmin päävammoja ja sisäelinten vammoja kuin moottoripyöräilijät ja pyöräilijät.

\n\n\n\n

Verrattuna moottoripyöräonnettomuudessa olleisiin sähköpotkulautailijat saivat aivovamman yli kolme kertaa ja verisuonivamman noin kolme kertaa todennäköisemmin. Sisäelinvauriot olivat heillä noin puolitoista kertaa todennäköisempiä. Lisäksi vammautuneissa oli enemmän alaikäisiä kuin vertailuryhmissä.

\n\n\n\n
\n

”Vain noin 6–10 % loukkaantuneista käyttää kypärää.”

\n
\n\n\n\n

Tutkimuksessa hyödynnettiin 15 000 traumavammapotilaan rekisteritietoja vuosilta 2020–2022. Potilaista 7 000 oli ollut moottoripyöräonnettomuudessa, 7 600 polkupyörä- ja 600 sähköpotkulautaonnettomuudessa. Analyysi rajattiin kohtalaisen vakaviin tai vakaviin vammoihin.

\n\n\n\n

Kypärättömyys altistaa päävammoille

\n\n\n\n

Vain 6 prosenttia sähköpotkulautaonnettomuudessa olleista oli käyttänyt kypärää, mikä todennäköisesti selittää pää- ja aivovammoja koskevat tulokset. Vammoja selittävät myös ajoasento ja sähköpotkulautojen rakenne, joiden takia kuljettaja lentää helposti eteenpäin kohti ohjaustankoa ja sen yli.

\n\n\n\n

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa maissa. Helsingissä sähköpotkulaudoista johtuvat loukkaantumiset vähenivät sen jälkeen, kun lautojen maksiminopeutta laskettiin vuonna 2021 ja yöllinen käyttö kiellettiin perjantaisin ja lauantaisin.

\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n

Fakta

\n\n\n\n

Sähköpotkulautailijoiden onnettomuudet

\n\n\n\n
    \n
  • Yleisimmät vammat sähköpotkulautaonnettomuuksissa ovat pää-, aivo-, hammas-, käsi-, polvi- ja nilkkavammat.
  • \n\n\n\n
  • HUS-alueella sairaalaan saapuneista sähköpotkulautapotilaista peräti 42 %:lla on todettu keskivaikeita tai vakavia vammoja. Joka kolmas päivystykseen tulleista tapauksista luokitellaan vakavaksi.
  • \n\n\n\n
  • Loukkaantuneissa on paljon nuoria ja alaikäisiä. Vain noin 6–10 % loukkaantuneista käyttää kypärää.
  • \n
\n
'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille