12. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock

\n\n\n\n

Moni havahtuu terveysasioidensa äärelle nimenomaan neljäkymppisenä, kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Strandberg.

\n\n\n\n

– Nuorempana kuvitellaan, että ollaan kuolemattomia.

\n\n\n\n

Perinteisen ajatuksen mukaan pitkästä iästä kolme neljäsosaa selittyy elintavoilla ja loput perintötekijöillä. Strandberg vertaa pitkäikäisyyttä mieluummin hedelmäpeliin: jotta saa täyden potin, pitää saada kolme osumaa.

\n\n\n\n

– Ensimmäinen osuma on elintavat, toinen perintötekijät ja kolmas sattuma, eli täytyy olla hyvä tuuri myös, koska ainahan voi jäädä esimerkiksi auton alle, vaikka kaikki muu olisi kohdallaan.

\n\n\n\n

Perintötekijät korostuvat satavuotiaaksi elämisen taustalla. Strandbergin mukaan korkeintaan viisi prosenttia suomalaismiehistä ja viisitoista prosenttia suomalaisnaisista voi odottaa elävänsä satavuotiaaksi. Sen sijaan 90-vuotiaaksi on monella melko hyvät mahdollisuudet.

\n\n\n\n

Elintapojen korjaaminen ei ole Strandbergin mukaan koskaan liian myöhäistä – ellei ole jo aivan elämänsä loppumetreillä – mutta mitä aiemmin sen tekee, sitä parempi.

\n\n\n\n\n\n\n\n

Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että jos neljäkymppisestä alkaen noudattaa viittä terveellistä elintapaa, elää suurella todennäköisyydellä 90-vuotiaaksi. Nämä viisi asiaa ovat tupakoimattomuus sekä normaali paino, kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.

\n\n\n\n

– Jos mikään näistä viidestä ei toteutunut, kahdeksan prosenttia tutkittavista pääsi 90-vuotiaaksi. Mitä useampi näistä toteutui, aina parempi, eli niiden vaikutukset kasvoivat portaittain. Mikään yksittäinen asia näistä ei ollut toista merkittävämpi, eli olennaisinta on, että olisi koko kombinaatio.

\n\n\n\n

Strandberg itse mielellään korostaa tupakoinnin lopettamisen merkitystä. Terveystekojen tärkeysjärjestystä on kuitenkin vaikea määritellä, sillä ne ovat hyvin yksilökohtaisia.

\n\n\n\n

– Jos on hirveän korkea verenpaine, tietysti se on tärkein, tai jos kolesteroli on 10, se on tärkein. Ihmiset, jotka hoitavat korkeaa verenpainettaan ja kolesteroliaan lääkkeillä, elävät pidempään kuin ne, jotka jättävät ne hoitamatta.

\n\n\n\n

Jos taas painoindeksi on 40, hyödyllisintä on keskittyä laskemaan sitä. Strandberg huomauttaa, että lihavuutta korjaamalla korjaantuvat usein monet muutkin riskitekijät.

\n\n\n\n

– Jos paino kertyy ennen neljää- tai viittäkymppiä, se kaikkein pahinta. Jos paino kertyy vasta yli viisikymppisenä, se ei ole enää niin paha – päinvastoin siellä voi olla ihan hyväkin, jos on hiukan ekstraa. Ikääntyneillä 25–30 näyttää olevan jopa edullisin painoindeksi.

\n\n\n\n

Yksinäisyys voi vähentää elinvuosia

\n\n\n\n

Strandberg huomauttaa, että Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvoivia ja työssäkäyviä neljäkymppisiä miehiä.

\n\n\n\n

– Tutkimuksessa nähtiin hyvin, miten biologia vaikuttaa, mutta toki jos on köyhä ja menee huonosti tai on jotain pahaa psyykkistä ongelmaa, silläkin on tärkeä merkitys.

\n\n\n\n

Onnellisuudella ja psyykkisellä hyvinvoinnillakin pystyy siis pidentämään elämää, ja se lisää todennäköisyyttä myös siihen, että on vielä 80-vuotiaanakin psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva. Yksinäisyyden kokemukset sen sijaan heikentävät hyvinvointia.

\n\n\n\n

Strandbergin mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteisöllisyys tukee ihmisten hyvinvointia.

\n\n\n\n

– Ja sehän voi vaikuttaa myös fyysisiin tekijöihin, kuten painoon, eli jos on mukava yhteisö, teet todennäköisemmin jotain muutakin kuin syöt yksiksesi.

\n\n\n\n

\n

Naiset elävät Suomessa tilastollisesti noin 5,2 vuotta pidempään kuin miehet.

\n

\n\n\n\n

Nykypäivänä pitkää ikää tavoitellaan monenlaisilla vippaskonsteilla, kuten tietyillä ravintolisillä, dieeteillä tai mittauksilla. Strandberg kehottaa suhtautumaan näihin skeptisesti.

\n\n\n\n

– Voihan niillä viihdyttää itseään, mutta ei siitä mitään vahvaa näyttöä ole, että niistä olisi hyötyä. Tylsäähän se on, mutta perusasioiden äärellä tässä ollaan. Esimerkiksi ruokavalion osalta en ole mitään ravitsemussuosituksia parempaa keksinyt. Yksinkertaisilla asioilla voi tehdä paljon – jos ne vain tehdään.

\n\n\n\n

Strandberg huomauttaa, että esimerkiksi kolesterolilääkityksen aloittaneista puolet lopettaa ensimmäisen vuoden aikana – ja sitten vielä puolet seuraavan vuoden aikana.

\n\n\n\n

– Se on ihan järjetöntä. Siinä jäävät hyödyt saamatta.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

9. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Makeiset ja antibiootti ovat huono yhdistelmä

\n\n\n\n

Karkit, sokerijuomat ja muut sokeripitoiset ruoat antibioottikuurin aikana voivat köyhdyttää suoliston bakteerikantaa entisestään.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock

\n\n\n\n

Makeiset eivät tunnetusti edistä terveyttä, sillä ne sisältävät runsaasti sokeria ja niiden ravintoarvo on heikko. Tuore tutkimus kertoo, että makeisista on erityisesti haittaa elimistölle antibioottikuurin aikana. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan karkkien ja muiden sokeriherkkujen syöminen antibioottikuurin aikana voi mahdollisesti lisätä antibioottien aiheuttamia haittoja suoliston bakteerikannoille.

\n\n\n\n

Tutkimuksessa havaittiin, että potilaiden suolistojen bakteerikannat olivat sitä yksipuolisempia mitä enemmän sokereita he olivat syöneet antibioottikuurin yhteydessä. Tämä havaittiin erityisesti karkkeja, sokerilimuja ja muita lisättyä sokeria nauttineilla, mutta myös muista lähteistä saatu sakkaroosi liittyi bakteerikantojen yksipuolistumiseen.

\n\n\n\n

\n

Sokerin rajoittaminen antibioottikuurin aikana voi osoittautua helpoksi tavaksi vähentää antibioottien haittoja.

\n

\n\n\n\n

Sokeri saattoi lisäksi kiihdyttää haitallisiin tulehdustiloihin yhdistetyn Enterococcus faecium -bakteerin lisääntymistä suolistossa. Tämä todettiin myös hiirikokeessa, jossa antibioottien ja sakkaroosin yhdistelmä moninkertaisti bakteerikannan muutamassa päivässä.

\n\n\n\n

Havainnot olisi syytä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat sokerin kiihdyttävän antibioottilääkityksen aiheuttamaa suolistobakteerikantojen yksipuolistumista. Sokerin rajoittaminen antibioottikuurin aikana voi osoittautua helpoksi tavaksi vähentää antibioottien haittoja. Tältäkin osin asiaa olisi kuitenkin hyvä tutkia lisää.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Melu voi lisätä Parkinsonin taudin riskiä

\n\n\n\n

Liikenteen melu saattaa suurentaa Parkinsonin taudin riskiä, kertoo tuore tanskalaistutkimus. Riski kuitenkin pienenee, jos asunnossa on myös hiljaisempi puoli.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Tanskalaistutkimuksen mukaan meluisassa kaupunkiympäristössä asuvat saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan Parkinsonin tautiin. Riski on pienempi, jos asunnossa on myös hiljaisempi puoli esimerkiksi sisäpihan puolella.

\n\n\n\n

Tulokset perustuvat yli 3,1 miljoonan tanskalaisen rekisteritietoihin vuosilta 2000–2017. Tutkijoilla oli käytettävissään tiedot osallistujien asuinpaikoista ja niiden liikennemelutasoista koko seurannan ajalta. Tietojen avulla tutkijat laskivat osallistujien keskimääräisen melualtistuksen 10 vuoden ajalle sekä asunnon meluisammalle että hiljaisemmalle puolelle.

\n\n\n\n

Seurannan aikana yhteensä 20 000 osallistujaa sairastui Parkinsonin tautiin.

\n\n\n\n

\n

Parkinsonin tautia sairastaa noin 18 000 suomalaista. Se on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.

\n

\n\n\n\n

Sairastumisriski ei ollut kovin suuri, mutta aineiston perusteella se suureni tasaisesti melualtistuksen lisääntyessä. Havaittu riski kuitenkin pieneni, jos henkilön asunnossa oli myös hiljaisempi puoli ja etenkin, jos meluisamman ja hiljaisemman puolen välinen ero melutasossa oli suuri.

\n\n\n\n

Melun ja Parkinsonin taudin yhteyttä on tutkittu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tanskalaisten tutkimuksessa yhteydet havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, asuinseudun ilmansaastetasot sekä viheralueiden määrä. Tästä huolimatta melualtistuksen lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla