TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

9. lokakuuta 2024

Monet hyvinvointialueet aloittavat riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset lokakuussa. 85 vuotta täyttäneille suositellaan tehostettua rokotetta, jotta rokotesuoja olisi parempi ja kestäisi koko influenssakauden ajan. Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa.

Influenssakaudella 2024–2025 kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kaikille ikäryhmille tarkoitettua pistettävää VaxigripTetra-rokotetta sekä 2–6-vuotiaille tarkoitettua Fluenz-nenäsumuterokotetta.

Lisäksi 85 vuotta täyttäneille sekä 50 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille tarjotaan tehosteainetta sisältävää Fluad Tetra -rokotetta. Rokote antaa heille todennäköisesti jonkin verran paremman ja pitkäkestoisemman suojan kuin Vaxigrip Tetra -rokote, jossa tehosteainetta ei ole. Fluad Tetran jakelu hyvinvointialueille on parhaillaan käynnissä.

Influenssarokote on maksuton riskiryhmille

Hyvinvointialueet tiedottavat alueellaan, miten riskiryhmien influenssarokotukset järjestetään sekä milloin ja missä rokotuksen voi saada. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki 65-vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, raskaana olevat, varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset, sekä sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat.

Lisäksi influenssarokotetta tarjotaan maksutta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstölle, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon, sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.

Muut kuin maksuttomaan influenssarokotukseen oikeutetut voivat ostaa rokotteen apteekista lääkärin reseptillä ja käydä pistättämässä sen esimerkiksi terveysasemalla. Rokotteen voi hakea myös yksityiseltä lääkäriasemalta. Osa työnantajista tarjoaa influenssarokotuksen työntekijöilleen työterveyshuollon kautta.

Influenssaepidemia ei ole vielä alkanut Suomessa. Lokakuun alkuun mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin on raportoitu ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä.

Suomessa kausi-influenssaepidemia ajoittuu yleensä marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan. Eniten tapauksia todetaan yleensä vuodenvaihteen jälkeen, helmi-maaliskuussa. Koronapandemian jälkeen influenssakaudet ovat tosin alkaneet jonkin verran aiemmin ja epidemiahuippu on ajoittunut jo vuodenvaihteeseen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. lokakuuta 2024

Vuoteen 2050 mennessä yli 39 miljoonaa ihmistä tulee menehtymään bakteeri-infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa, tuore tutkimus osoittaa. Nykyisellään antibiooteille resistentit bakteeri-infektiot tappavat noin miljoona ihmistä vuosittain.

Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus perustuu vuosien 1990–2021 tietoihin 204 maasta.

Tarkasteltuna aikana alle 5-vuotiaiden lääkeresistentit infektiot vähenivät 50 prosenttia, mutta yli 70-vuotiailla nähtiin 80 prosentin lisäys.

Eniten yleistyivät Staphylococcus aureuksen aiheuttamat infektiokuolemat. Niissä tapahtui jopa 90 prosentin lisäys vuosina 1990–2021. Myös karbapeneemi-antibiooteille vastustuskykyisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat kuolemat yleistyivät voimakkaasti.

Aineistonsa perusteella tutkijat arvioivat, että vuonna 2050 antibioottiresistentit infektiot aiheuttavat jo lähes 2 miljoonaa kuolemaa vuosittain, mikä on tuplasti enemmän kuin nykyään. Lisäksi vuosittain yli 8 miljoonaa ihmistä menehtyy antibioottiresistenssiin liittyviin sairauksiin. Jos ennuste pitää paikkansa, kuolleisuus tulee olemaan suurinta eteläisessä Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

3. lokakuuta 2024

Runsaasti flavonoideja ruokavaliostaan saavat näyttäisivät sairastuvan dementiaan muita harvemmin tai ainakin myöhemmin, brittitutkimus osoittaa. Varsinkin tee, marjat ja kohtuullinen määrä viiniä liittyivät pienempään sairastumisriskiin tässä aineistossa.

Tutkimukseen osallistui yli 120 000 keskimäärin 56-vuotiasta brittiä, joita seurattiin yhdeksän vuoden ajan.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot seurannan aikana todetuista dementioista osallistujien ruokavaliotietoihin, he havaitsivat eniten flavonoideja ruokavaliostaan saavien sairastuneen kolmanneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli vähiten flavonoideja.

Yhteys oli vielä voimakkaampi, jos osallistujan dementiariski oli suurentunut geneettisen alttiuden vuoksi. Myös masennusoireita ja korkeaa verenpainetta potevat näyttivät saavan suuremman hyödyn flavonoideista.

Yksittäisistä flavonoidien lähteistä etenkin tee, marjat ja viini liittyivät pienentyneeseen dementiariskiin. Tähän riitti esimerkiksi viisi kupillista teetä päivässä sekä lasillinen viiniä tai kourallinen marjoja.

Brittien tulokset tukevat näyttöä flavonoidien terveyshyödyistä, mutta myös ruokavalion muut piirteet ovat voineet vaikuttaa osallistujien sairastumisriskeihin. Flavonoideja on paljon kasvis- ja hedelmäpainotteisessa ruokavaliossa, joka on monella muullakin tapaa hyväksi terveydelle ja pienentää lukuisten sairauksien vaaraa. Aineiston luonteen vuoksi on myös mahdollista, että osa potilaista oli muuttanut ruokavaliotaan dementiaan sairastuttuaan, mikä myös on huomioitava tuloksia tulkittaessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa UK Biobank -aineistoa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla