Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
6. heinäkuuta 2026 – Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa. Lue koko artikkeli
Verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat eivät olisi muuttuneet. Työterveyslääkäri kertoo mistä on kyse ja miksi korkeaa verenpainetta pitää hoitaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Saga Wiklund Kuva Getty Images
\n\n\n\n\n\n\n
\n
\n
\n
Työterveyslääkäri Aki Äijälä, miksi verenpaine voi nousta keski-iässä, vaikka elintavat olisivat ennallaan?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Lyhyt vastaus on, että elimistön takuuaika on mennyt umpeen. Vähittäinen kehon rapistuminen alkaa keski-iässä, ja sen yksi merkki on verisuonten joustavuuden väheneminen. Kun suonien seinämät eivät jousta, verenpaine nousee herkemmin. Näin elintavat, jotka eivät nuorena nostaneet verenpainetta, nostavatkin sitä myöhemmin.
\n\n\n\n
Verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet. Verenpaine katsotaan kohonneeksi, kun se on tasolla 140/90 elohopeamillimetriä (mmHg) tai enemmän.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Jos verenpaine on koholla, kuinka usein sitä tulisi mitata?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Verenpaine kannattaa mitata 4–5 päivänä aamuin illoin. Lukemat merkitään ylös ja mittaukset toistetaan aamuin illoin kuukauden kuluttua.
\n\n\n\n
Paras paikka mittaamiseen on yleensä oma koti, sillä verenpaine tulisi mitata rauhallisissa olosuhteissa, ilman kiirettä tai ulkopuolisia jännitystekijöitä.
\n\n\n\n
Jos ei omista verenpainemittaria, mittauksen voi hoitaa terveydenhuollossa, ja myös useat apteekit tarjoavat verenpaineenmittauspalvelua.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Onko jompikumpi luku seurannassa tärkeämpi, ylä- tai alapaine?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Alapaine kertoo, millainen paine verisuonissa on jatkuvasti, ja yläpaine ilmaisee\u202fvaltimoverenpaineen suurimman arvon sydämen supistusvaiheen aikana.
\n\n\n\n
Alapaineella on enemmän merkitystä terveyden kannalta, ja se vaihtelee yläpainetta vähemmän. Jos alapaine on jatkuvasti koholla, sillä voi olla varsin nopeasti haitallisia vaikutuksia.
\n\n\n\n
Yläpaine vaihtelee ja on luonnollista, että lukema on liikunnan aikana esimerkiksi 180. Lepotilassa yläpaine palautuu normaaliksi. Jatkuvasti korkealla pysyttelevä yläpainekin on toki haitallinen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
”Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita.”
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Millaisilla verenpainearvoilla tulee hakeutua lääkäriin?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos verenpaine on lievästi koholla (140–159/90–99 mmHg), arvojen kehittymistä voi seurata muutaman kuukauden. Enemmän koholla olevia (160–179/100–109 mmHg) voi seurata yhden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kannattaa mennä lääkärin vastaanotolle selvittämään tilannetta, jos arvot eivät ole laskeneet normaalitasolle, joka on levossa mitattuna\u202falle\u202f130/85 mmHg.
\n\n\n\n
Jos verenpaine on hyvin korkea, esimerkiksi 180/110, lääkäriin tulee hakeutua nopeasti ja lääkitys tulee määrätä saman tien. Elintapamuutos ei tässä tilanteessa enää tehoa, ja tila voi olla vaarallinen.
\n\n\n\n
Kun tuntuu, että verenpaine aiheuttaa oireita, kannattaa hakeutua lääkäriin arvoista riippumatta. Yleensä kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita, mutta joillakin on aamupäänsärkyä, huimausta tai epämääräistä tunnetta, ettei kaikki ole kunnossa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Milloin verenpaineen voi hoitaa ilman lääkitystä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos muutos saadaan aikaan elämäntapamuutoksilla ja verenpaine pystyy tasolla alle 140/90 mmHg, lääkitystä ei tarvita. Elämäntapamuutokset ovat kohonneen verenpaineen ensisijainen hoitokeino.
\n\n\n\n
Verenpainetta alentava ruokavalio perustuu vähäsuolaiseen, kasvisvoittoiseen ja kuitupitoiseen ruokaan. Tärkeintä on vähentää suolan saantia alle viiteen grammaan päivässä, syödä päivittäin yli 500 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja, suosia täysjyvää, pehmeitä rasvoja, kalaa sekä vähärasvaisia maitotuotteita.
\n\n\n\n
Verenpainetta nostavat salmiakki, lakritsi, kofeiini, tupakka ja muut nikotiinituotteet sekä alkoholi. Myös tulehduskipulääkkeet voivat pitkään käytettyinä nostaa verenpainetta.
\n\n\n\n
Verenpainetta laskevat hyvä palautuminen, liikunta ja stressin vähentäminen.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Missä tilanteessa tarvitaan verenpainelääkkeitä?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Jos elintavat ovat jo kunnossa, kun todetaan kohonnut verenpaine, lääkitys tulee nopeasti hoitokeinoksi. Perimä voi vaikuttaa jonkin verran kohonneen verenpaineen taustalla, ja silloin verenpaine on koholla jo melko nuorena.
\n\n\n\n
Useimmiten kohoaminen johtuu kuitenkin elintavoista ja ikääntymisestä. Jos verenpaine ei laske normaaliksi elintapoja muuttamalla, on lääkityksen paikka. Verenpaineen hoitoon on olemassa useita eri mekanismeilla vaikuttavia lääkeaineita: ne voivat esimerkiksi rentouttaa verisuonia, hidastaa sydämen sykettä tai rauhoittaa hermoston kautta tulevia, verenpainetta kohottavia viestejä. Lääkäri voi yhdistellä eri lääkevalmisteita tarpeen mukaan potilaskohtaisesti ja yksilöllisesti.
\n\n\n\n
Verenpainelääkkeiden yleinen haittavaikutus on huimaus lääkehoidon alkuvaiheessa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
Mitä seurauksia on, jos en tee mitään kohonneelle verenpaineelle?
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa tilanne rasittaa sydänlihasta, ja sydän saattaa paksuuntua tai venyttyä. Tämä altistaa rytmihäiriöille ja sepelvaltimotaudille, sillä muun muassa sydämen hapensaanti heikkenee.
\n\n\n\n
Koholla oleva verenpaine rasittaa elimistöä muutenkin. Vuosien kuluessa voi ilmetä esimerkiksi silmänpohjien verenvuotoja, jotka heikentävät näkökykyä.
\n\n\n\n
Hoitamaton korkea verenpaine altistaa myös aivoverenvuodolle, joka voi pahimmillaan olla tappava.
\n
\n
\n\n\n\n
Asiantuntijana vastaanottotyön johtava lääkäri, työterveyslääkäri Aki Äijälä, Terveystalo
3. heinäkuuta 2026 – Kesäloma laittaa rutiinit uusiksi, mikä saattaa vaikeuttaa vatsan toimintaa. Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pidät huolta vatsastasi myös loma-aikana. Lue koko artikkeli
Kesäloma laittaa rutiinit uusiksi, mikä saattaa vaikeuttaa vatsan toimintaa. Ravitsemusterapeutti kertoo, miten pidät huolta vatsastasi myös loma-aikana.
\n
\n\n\n\n
Teksti Eve Risto Kuvat Istock
\n\n\n\n
Lomailu tietää irtiottoa ja rennompaa menoa. Maisemat vaihtuvat ja herkuttelu kuuluu asiaan eri tavalla kuin arjessa. Grilliruoka, jäätelö ja saunaoluet vievät kesätunnelmaan.
\n\n\n\n
Kaikkien muutoksien keskellä ei ole ihme, jos vatsa alkaa oireilla.
\n\n\n\n
– Suoli tykkää rutiineista. Monilla on jo työn puolesta säännöllisempi ateria- ja unirytmi, samoin liikkumisen suhteen. Ihminen saattaa käydä jopa ulostamassa tiettynä ajankohtana päivässä, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja psykoterapiakoulutettava Marjo Rantala.
\n\n\n\n
Joillakin asia on toisinpäin, ja vatsa toimii paremmin juuri loma-aikana:
\n\n\n\n
– Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä stressi pahentaa usein oireita. Lomalla stressiä ei yleensä ole, tai sitä on vähemmän. Silloin ihminen saattaa pystyä syömään myös sellaisia ruokia, jotka aiheuttavat arjessa ongelmia, Rantala toteaa.
\n\n\n\n
Kesäisin oikuttelevan vatsan saa kuntoon, kunhan pitää muutamat perusasiat mielessä.
\n\n\n\n
\n
\n
\n
1. Nauti grilliruoasta vatsaystävällisemmin
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Grillaaminen kuuluu suomalaiseen kesään. Päivittäinen tuhdin grilliruoan syöminen ei ole suositeltavaa kenellekään, mutta maltillisin väliajoin sen nauttimisessa ei ole ravitsemusterapeutin mukaan mitään pahaa.
\n\n\n\n
Hän kehottaa kuitenkin lisäämään grilliin myös vatsaystävällisiä väriläiskiä.
\n\n\n\n
– Grilliruoka on usein rasvaista ja proteiinivoittoista, mikä voi hidastaa suolen toimintaa. Ruoka saattaa olla myös hyvin erilaista kuin mihin suoli on arjessa tottunut, Rantala sanoo.
\n\n\n\n
Moni latoo grilliin lihaa, mutta vatsa kaipaisi sinne myös kuitua: paprikaa, ruusukaalia, porkkanaa ja munakoisoa.
\n\n\n\n
– Kuitu auttaa vatsaa toimimaan, eli grilliin kannattaa aina lisätä kasviksia, hän toteaa.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
2. Vesi on vatsan ystävä
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Yksi ohje vatsan hyvinvointiin unohtuu monilta kesällä: juo vettä.
\n\n\n\n
– Neste voi jäädä vähiin, kun on koko ajan menossa. Etenkin jos suoli toimii hitaasti, voi veden juominen auttaa, Rantala vahvistaa.
\n\n\n\n
Hellepäivinä vesi on entistä tärkeämpää jo lämpötilojen kipuamisen vuoksi, mutta vesipulloa kannattaa kuljettaa mukana myös pilvisinä päivinä.
\n\n\n\n
Nesteytyksestä tulisi pitää erityisen hyvää huolta silloin, kun tulee juotua alkoholia.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
”Kannattaa uskoa suolen viesteihin ja mennä vessaan silloin, kun on vessahätä.”
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
3. Älä unohda rutiineja kokonaan
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Arki on vatsalle ennakoitavampaa aikaa kuin lomasesonki. Syömisen ja lepäämisen lisäksi myös liikuntatottumukset ovat usein kesäaikaan erilaiset kuin muulloin.
\n\n\n\n
– Vaikka kesällä söisi vapaammin ja myös sellaisia ruokia, joita ei yleensä syö, niin ei tarvitse kuitenkaan elää kuin pellossa. Jonkinlaista rutiinia voi pitää yllä, liikkua ja syödä myös kasviksia, marjoja ja hedelmiä, Rantala sanoo.
\n\n\n\n
Myös ateriarytmi kannattaa pitää suhteellisen säännöllisenä. Jos vatsa saa mansikoita ja lettuja aamiaiseksi, mutta joutuu selviämään iltaan asti välipaloilla, se voi helposti alkaa oireilla.
\n\n\n\n
Kun arkista rytmiä ei ole, myös vessakäyntien väli saattaa venyä joskus kohtuuttomasti.
\n\n\n\n
– Lomalla päivä voi olla täynnä ohjelmaa ja esimerkiksi matkustamista, ja joskus ulostamista saatetaan lykätä aina vain tuonnemmaksi. Kannattaa uskoa suolen viesteihin ja mennä vessaan silloin, kun on vessahätä, Rantala sanoo.
\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
4. Vatsa rakastaa kiiviä ja muita kuitupommeja
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Kuitu on suolen paras ystävä, eikä asiaa kannata unohtaa lomallakaan.
\n\n\n\n
Etenkin jos olet tottunut aloittamaan työpäivät tuorepuurolautasella tai ruisleivällä, voi niiden puute hidastaa vatsan toimintaa.
\n\n\n\n
– Kuidun saannista kannattaa huolehtia jo aamupalalla. Esimerkiksi kiivi auttaa suolta toimimaan, ja niitä syömällä voi esimerkiksi ennakoida tulevaa ajopäivää, Rantala kertoo.
\n\n\n\n
Kesän satokaudesta kannattaa ottaa kaikki irti ja nauttia kuitupitoisista marjoista. Myös viljavalmisteet, myslit ja murot tekevät vatsalle hyvää.
\n\n\n\nKiivi on todellinen ravintopommi, joka sisältää kuidun lisäksi runsaasti C-vitamiinia, K- ja E-vitamiineja sekä kaliumia.\n
\n
\n\n\n\n
\n
\n
\n
5. Vältä vain sitä, mikä aiheuttaa vatsalle oireita
\n
\n
\n\n\n\n
\n
Ravitsemusterapeutti ei innostu laatimaan lomalla kiellettyjen ruoka-aineiden listaa, sillä kesäloma on nauttimista varten.
\n\n\n\n
– Kannattaa välttää tai vähentää sitä, mikä aiheuttaa oireita, hän summaa.
\n\n\n\n
Joskus kesälomalainen saattaa joutua jäljittämään, mihin ruoka-aineeseen oireet liittyvät. Rantala mainitsee esimerkin, jota harva tulee ajatelleeksi:
\n\n\n\n
– Moni syö kesäisin paljon vesimelonia. Se on valitettavasti hedelmä, joka aiheuttaa usein oireita herkkävatsaisille.
\n\n\n\n
Myös tuoreet, toreilla myytävät herneenpalot voivat saada vatsan ärtymään.
\n\n\n\n
Rantala korostaa, ettei pienen oireilun takia tarvitse aina vetää ehdottomia rajoja. Usein jo määrien pienentäminen auttaa.
\n\n\n\n
– Olen joustavuuden puolestapuhuja. Lomalla saa elää eri tavalla kuin arkena. Mutta ehkä arjesta voi ottaa mukaan tottumuksia, joilla saisi suolen toimimaan ja parempaa fiilistä kesälomaan, Rantala ehdottaa.
17. kesäkuuta 2026 – Ruokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia. Lue koko artikkeli
Ruokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim Kuva Istock
\n\n\n\n
Vähintään kerran viikossa ruokansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennäköisemmin, kertoo tuore japanilaistutkimus.\xa0
\n\n\n\n
Tutkimukseen osallistui hieman alle 11 000 miestä ja naista, jotka olivat yli 65-vuotiaita keskimäärin kuusivuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana dementiadiagnoosin sai 1 200 osallistujaa.
\n\n\n\n
Kun tutkijat yhdistivät tiedot dementiadiagnooseista ja osallistujien ruoanlaittotottumuksista, he havaitsivat dementiariskin noin kolmanneksen pienemmäksi osallistujilla, jotka valmistivat itse ateriansa vähintään kerran viikossa.
\n\n\n\n
Yhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kokivat olevansa huonoja kokkeja. Jos he silti kokkasivat säännöllisesti, heidän dementiariskinsä oli jopa 70 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka laittoivat itse ruokaa vain harvoin.
\n\n\n\n
Tuloksiin ovat voineet vaikuttaa monet muutkin seikat kuin osallistujien ruoanlaittotottumukset, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Itse valmistettu ruoka on tosin yleensä terveellisempää kuin ravintola- ja valmisruoka. Ruoanlaittoon kuuluu myös kaupassa käymistä, ostosten suunnittelua ja kantamista sekä keittiössä puuhastelua, joten myös fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus voivat selittää tuloksia.
\n\n\n\n\n\n\n\n
\n
Fakta
\n\n\n\n
Dementia
\n\n\n\n
\n
Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementiassa on kysymys tiedonkäsittelyn eli kognition heikentymisestä, jonka takana on jokin elimellinen syy.
\n\n\n\n
Yleisimmin dementian aiheuttajana on etenevä muistisairaus. Suomessa muistisairaus on diagnosoitu yli 150 000 henkilöllä. Uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 23 000.
\n\n\n\n
Dementiaan liittyy muistihäiriöiden lisäksi kielellisiä vaikeuksia, tunnistamisen vaikeuksia, sekä kätevyyden ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen.
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
