TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!

Tervetuloa palveltavaksi!

Apteekkari Kaija Varila


https://www.facebook.com/toholamminapteekki

Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Toholammin apteekki
Kaartotie 2
69300 Toholampi

Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14

Aukioloajat kesällä
samat

Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492

Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/

Terveydeksi!-lehden uutisia

Silmäsairaudet suurentavat kaatumisriskiä

4. maaliskuuta 2024 – Kaihia, glaukoomaa tai silmänpohjan ikärappeumaa sairastavien riski kaatua ja saada luunmurtuma on selvästi tervesilmäisiä suurempi. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi. Lue koko artikkeli

4. maaliskuuta 2024

Kaihi, glaukooma ja silmänpohjan ikärappeuma ovat yleisimmät iäkkäiden näkövammaisuuden aiheuttajat. Ne myös kaikki suurentavat kaatumisten ja niistä johtuvien luunmurtumien vaaraa, tuore tutkimus osoittaa.

Tulosten perusteella jotain kyseisistä silmäsairauksista sairastavan riski kaatua on 25–40 prosenttia suurempi kuin samanikäisen, jolla ei ole silmäsairauksia. Luunmurtumien riski on puolestaan 20–30 prosenttia suurempi ja riski koskee käytännössä kaikkia murtumia.

Näkövammaisuus on tunnettu kaatumisten riskitekijä, joten tulokset eivät ole täysin yllättäviä. Tutkimustieto yksittäisten iän myötä yleistyvien silmäsairauksien vaikutuksista on kuitenkin ollut vaihtelevaa.

Tutkimuksessa käytettiin 410 000 kaihipotilaan, 76 000 silmänpohjan ikärappeumaa sairastavan, 90 000 glaukoomapotilaan ja 2,9 miljoonan terveen rekisteritietoja vuosilta 2007–2020. Osallistujat olivat keskimäärin 70–79-vuotiaita.

Tulokset julkaistiin JAMA Ophthalmology -lehdessä.

Elintavat auttavat ehkäisemään silmäsairauksia

Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, joten tarve sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on suuri. Sairastumisriskiään voi pienentää muun muassa lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa, liikkumalla riittävästi ja laihduttamalla mahdolliset liikakilot.

Glaukooma on hitaasti etenevä näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus, jota sairastaa noin 90 000 suomalaista. Se yleistyy iän myötä ja valtaosa potilaista on yli 65-vuotiaita. Silmänpaineen alentaminen, joko lääkkeiden tai leikkaustoimenpiteiden avulla, on ainoa tunnettu hoito glaukoomaan.

Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä. Kaihille altistavat mm. ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä jotkin infektiot, lääkitykset ja silmävammat. Myös runsas auringonvalo suurentaa riskiä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Varhaiset vaihdevuodet heikentävät työkykyä

29. helmikuuta 2024 – Varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Lue koko artikkeli

29. helmikuuta 2024

Varhaisilla vaihdevuosilla on yhteys keskimääräistä heikompaan työkykyyn 46 vuoden iässä, kertoo Oulun yliopiston tutkimus. Varhaisten vaihdevuosien myötä kasvaa riski työkyvyttömyys- ja työttömyyspäivien lisääntymiseen sekä siirtymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Tutkimus pohjautui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden naisten 46-vuotistutkimukseen. Naiset, jotka olivat siirtyneet vaihdevuosiin 46 vuoden ikään mennessä, arvioivat työkykynsä alentuneeksi 40 prosenttia useammin kuin vertailuryhmään kuuluvat naiset.

Kahden vuoden seurannassa vaihdevuosiin siirtyneille naisille kertyi keskimäärin 9 prosenttia eli noin kaksi kuukautta enemmän työkyvyttömyyspäiviä ja 16 prosenttia eli noin kolme kuukautta enemmän työttömyyspäiviä verrattuna vertailuryhmään.

Suomessa naisten menopaussi-ikä on keskimäärin 51 vuotta. Menopaussia pidetään varhaisena, jos se ilmenee ennen 45 vuoden ikää.

Vaihdevuodet tarkoittavat ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja kuukautiset lopulta päättyvät. Estrogeenitasojen laskuun liittyy noin 80 prosentilla naisista oireita, kuten kuumia aaltoja ja unihäiriöitä. Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa vaihdevuosien myötä. Estrogeenivajeen aiheuttamiin oireisiin tehokkain hoito on hormonikorvaushoito.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Napostelulla ja tunnesyömisellä yhteys univaikeuksiin

28. helmikuuta 2024 – Vaihdevuodet lisäävät univaikeuksia, mutta syy ei ole yksinään hormonaalisissa muutoksissa. Tuoreen tutkimukseen mukaan myös elintavoilla on vaikutusta uneen. Lue koko artikkeli

28. helmikuuta 2024

Unella on tärkeä merkitys niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle. Univaikeudet näyttävät lisääntyvän selvästi vaihdevuosien aikana. Tähän voivat vaikuttaa vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, mutta tuoreen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan myös elintavoilla saattaa olla yhteys uneen.

Syömiskäyttäytymisen yhteyttä vaihdevuosien aikaiseen unenlaatuun ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Sen sijaan tutkimusnäyttö vaihdevuosien vaikutuksesta uneen on ollut ristiriitaista.

- Koska naissukuhormoni estrogeeni osallistuu kylläisyyden tunteen säätelyyn, saattaa vaihdevuosien aikana tulla muutoksia syömiskäyttäytymiseen, joka voisi heijastua myös unikäyttäytymiseen, kuvailee Gerontologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä väitöskirjatutkija Hannamari Lankila.

Syömiskäyttäytymisellä parempaa unta

Nyt julkaistun tutkimuksen osallistujat edustivat kolmea vaihdevuosiryhmää: esivaihdevuodet, vaihdevuosien siirtymävaihe ja vaihdevuodet ohittaneet. Yli 20 prosenttia naisista koki unenlaatunsa huonoksi tai melko huonoksi. Vaihdevuodet ohittanut ryhmä nukkui huonommin verrattuna muihin ryhmiin.

Vaihdevuosistatus ei ollut yhteydessä uneen, kun tulosten analysoinnissa huomioitiin useita muita uneen vaikuttavia tekijöitä mukaan lukien syömiskäyttäytyminen.

— Tulosten perusteella napostelu ja tunnesyöminen olivat yhteydessä siihen, että naisten yöunen pituus oli lyhyempi ja he kokivat itsensä väsyneeksi päiväsaikaan, kertoo Lankila.

Yhteys unen ja syömiskäyttäytymisen välillä on luultavimmin kaksisuuntainen, joten huono uni voi aiheuttaa epäterveellisempää syömiskäyttäytymistä, ja toisin päin.

Riittämätön ja huonolaatuinen uni on yhteydessä suoraan tai välillisesti muun muassa tyypin II diabetekseen, ylipainoon, masennukseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille