Kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
https://oivahymy.fi/yrityshaku
17. kesäkuuta 2026 – Ruokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia. Lue koko artikkeli
17. kesäkuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'muistisairaudet
\n\n\nRuokaa laittavat iäkkäät säästyvät dementialta muita todennäköisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys on voimakkain henkilöillä, jotka kokevat olevansa huonoja ruoanlaittajia.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Vähintään kerran viikossa ruokansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennäköisemmin, kertoo tuore japanilaistutkimus.\xa0
\n\n\n\nTutkimukseen osallistui hieman alle 11 000 miestä ja naista, jotka olivat yli 65-vuotiaita keskimäärin kuusivuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana dementiadiagnoosin sai 1 200 osallistujaa.
\n\n\n\nKun tutkijat yhdistivät tiedot dementiadiagnooseista ja osallistujien ruoanlaittotottumuksista, he havaitsivat dementiariskin noin kolmanneksen pienemmäksi osallistujilla, jotka valmistivat itse ateriansa vähintään kerran viikossa.
\n\n\n\nYhteys oli vielä voimakkaampi osallistujilla, jotka kokivat olevansa huonoja kokkeja. Jos he silti kokkasivat säännöllisesti, heidän dementiariskinsä oli jopa 70 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka laittoivat itse ruokaa vain harvoin.
\n\n\n\nTuloksiin ovat voineet vaikuttaa monet muutkin seikat kuin osallistujien ruoanlaittotottumukset, joten niitä kannattaa tulkita varoen. Itse valmistettu ruoka on tosin yleensä terveellisempää kuin ravintola- ja valmisruoka. Ruoanlaittoon kuuluu myös kaupassa käymistä, ostosten suunnittelua ja kantamista sekä keittiössä puuhastelua, joten myös fyysinen ja psyykkinen aktiivisuus voivat selittää tuloksia.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\nLähde: Muistiliitto
\n17. kesäkuuta 2026 – Jos koet sairastuvasi toistuen nimenomaan lomalla, kyse on todennäköisesti mielen sisäisistä asioista, ja selitystä kannattaakin etsiä esimerkiksi omista työolosuhteista. Lue koko artikkeli
17. kesäkuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
Terveys
\n\n\nJos koet sairastuvasi\xa0toistuen nimenomaan lomalla, kyse on todennäköisesti\xa0mielen\xa0sisäisistä\xa0asioista, ja selitystä kannattaakin etsiä esimerkiksi omista työolosuhteista.
\nTeksti Janita Virtanen
Kuva Istock
Hengitystieinfektiot ovat selvästi harvinaisempia kesällä kuin muina vuodenaikoina, joten lomalla sairastuminen tuskin on kovinkaan yleinen ilmiö, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Leif Lakoma.
\n\n\n\n– Hengitystieinfektiot iskevät yleensä erityisesti syksyisin ja keväisin, kun ollaan töissä, kouluissa ja päiväkodeissa – ja tiiviisti muiden ihmisten kanssa sisätiloissa. Kesällä vietetään enemmän aikaa ulkona, jolloin taudit eivät myöskään tartu yhtä herkästi.
\n\n\n\nAikuiset saavat usein tauteja lapsiltaan ja lastenlapsiltaan, mutta tällaisetkin tartunnat vähenevät kesäaikaan, vaikka lapset olisivat päiväkodissa.
\n\n\n\nJos flunssaan sairastuminen tapahtuu kuitenkin toistuen nimenomaan kesäloman alkaessa, tauti on Lakoman mukaan todennäköisesti tullut napattua töistä juuri ennen loman alkua ja kyse on vain huonosta tuurista.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Tunnollisilla ja vastuuntuntoisilla ihmisillä saattaa olla muita suurempi alttius sairastua nimenomaan lomalla.”
\n
Jos ihmisellä on vahva kokemus siitä, että hän sairastuu aina nimenomaan lomalla, taustalla voi olla tietynlainen muistojen vääristymä.
\n\n\n\n– Lomaan liittyy usein erilaisia odotuksia, jolloin huomaamme herkemmin sairastelun, jos se estää meitä tekemästä itsellemme tärkeitä asioita. Loma-aikainen sairastelu vois siis vain jäädä paremmin mieleen, kuvailee erikoispsykologi Nina Lyytinen.
\n\n\n\nVarsinkin loman alussa tapahtuvaa sairastelua voivat selittää myös stressi ja kuormitus. Lyytisen mukaan pitkäaikaisen kuormituksen aikana ihminen ei välttämättä enää tunnista omaa väsymystään ja stressioireiluaan, ja myös lievät sairastumisen merkit voivat jäädä huomaamatta.
\n\n\n\n– Kun loma alkaa ja arjen vaatimukset vähenevät, oireisiin osaa kiinnittää paremmin huomiota.
\n\n\n\nLyytisen mukaan hyvin tunnollisilla ja vastuuntuntoisilla ihmisillä saattaa olla muita suurempi alttius sairastua nimenomaan lomalla, sillä he herkemmin jatkavat töissä jopa vakavasti kuormittuneina ja lievistä sairastumisoireista huolimatta.
\n\n\n\n– Myös työstään hyvin innostuneet voivat huomaamattaan ohittaa omia kuormituksen signaalejaan.
\n\n\n\nJos sairastuminen toistuu lomasta toiseen, Lyytinen kannustaa tarkastelemaan oman kuormituksensa, palautumisensa ja leponsa välistä tasapainoa: onko kuormitusta kertynyt pitkään enemmän kuin palautumista?
\n\n\n\nLeif Lakoman mukaan kesäajan suurin infektioriski ovat erilaiset bakteeriperäiset mahataudit – ja varsinkin silloin, jos tulee lomailtua Euroopan ulkopuolella, matalamman hygieniatason maissa.
\n\n\n\n– Näiltä voi pyrkiä välttymään hyvin yksinkertaisella tavalla, eli huolehtimalla hygieniasta.
\n\n\n\nEksoottisissa kohteissa riskinä ovat myös erilaiset hyttysvälitteiset taudit, joilta kannattaa pyrkiä suojautumaan.
\n\n\n\n– Euroopan ulkopuolelle matkustaessa tulisi aina olla myös asianmukainen rokotussuoja kunnossa.
\n\n\n\nLakoma muistuttaa, että kesäaikaan suomalaistenkin terveyttä uhkaa eniten helle. Lämpöuupumus ja -halvaus syntyvät nestevajauksen seurauksena, mistä syystä tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä.
\n
11. kesäkuuta 2026 – Hiukseni ovat viime aikoina ohentuneet huomattavasti. Onko vaivaan olemassa toimivia lääkkeitä? Lue koko artikkeli
11. kesäkuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'Apteekkari Vastaa
\n\n\nHiukseni ovat viime aikoina ohentuneet huomattavasti. Onko vaivaan olemassa toimivia lääkkeitä?
\n\n\n\n
Hiustenlähtöön on olemassa toimivia lääkkeitä, mutta hoito riippuu paljon syystä. Yleisin taustatekijä on perinnöllinen, kyseessä on niin sanottu hormoniperäinen hiustenlähtö.
\n\n\n\nHormoniperäiseen hiustenlähtöön on käytössä kaksi lääkevaihtoehtoa. Minoksidiili annostellaan paikallisesti päänahkaan liuoksena tai vaahtona. Valmisteita voi ostaa ilman reseptiä. Minoksidiili voi hidastaa hiustenlähtöä ja jopa lisätä kasvua, mutta vaikutus näkyy vasta kuukausien käytön jälkeen ja hoitoa pitää jatkaa, jotta hyöty säilyy.
\n\n\n\nToinen lääke finasteridi on reseptivalmiste, jota käytetään pääsääntöisesti miehillä. Se vaikuttaa hormonitoimintaan ja voi tehokkaasti hidastaa hiustenlähtöä ja osalla myös lisätä hiusten määrää.
\n\n\n\nOn hyvä tietää, että hiustenlähtöön on eri syitä. Hormonaalisten syiden lisäksi taustalla voi olla esimerkiksi stressi, jokin sairaus tai ravintoainepuutokset. Tällöin lääke ei välttämättä ole ensisijainen ratkaisu, vaan syyn selvittäminen on tärkeintä.
\n\n\n\nApteekissa on lisäksi monia lääkkeettömiä ravintolisiä ja paikallishoitovalmisteita, joista voi olla apua hiustenlähtöön. Kannattaa kysyä apteekista neuvoa sinulle sopivan valmisteen löytämiseksi.
\n\n\n\nYhteenvetona: kyllä, toimivia lääkkeitä on, mutta ne tehoavat parhaiten perinnölliseen hiustenlähtöön ja vaativat pitkäjänteistä käyttöä. Jos hiustenlähtö on äkillistä tai poikkeavaa, tilanne kannattaa arvioida lääkärissä ennen hoidon aloitusta.\xa0
\n\n\n\n
Apteekkari
\n\n\n\nMika Wallin
\n\n\n\nKauhavan Ykkösapteekki
\nVoit lähettää oman kysymyksesi lääkkeistä, itsehoidosta ja apteekkitoiminnasta.
\n\n\n\n\n