Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Salakavala keuhkoveritulppa: ”En ole koskaan ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve”
23. syyskuuta 2026 – Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen epämääräinen väsymys ja pohkeen jumitila paljastui vakavaksi keuhkoveritulpaksi. Nopeasti aloitettu hoito pelasti tilanteen. Lue koko artikkeli
Salakavala keuhkoveritulppa: ”En ole koskaan ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve”
\n\n\n\n
Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen epämääräinen väsymys ja pohkeen jumitila paljastui vakavaksi keuhkoveritulpaksi. Nopeasti aloitettu hoito pelasti tilanteen.
\n
\n\n\n\n
Teksti Essi Esimerkki Kuvat Teppo Testaaja
\n\n\n\n
Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tunsi oudon kehollisen reaktion muutama vuosi sitten koripallotreeneissä.
\n\n\n\n
– Se oli sellainen tulvahdus, ja jalat menivät hapoille. Pohkeessakin oli outo jumitila. Olin juuri palannut Thaimaasta ja ajattelin, että olin vielä jetlagissa pitkän lennon jälkeen.
\n\n\n\n
Väsymyksen tunne jatkui seuraavinakin päivinä, ja jumi pohkeen yläosassa pysyi. Partanen valitteli oloaan Facebookissa. Tuttu lääkäri kehotti menemään päivystykseen.
\n\n\n\n
– Ensi reaktioni oli, ettei lääkäriin eikä ainakaan päivystykseen – terveydenhuoltoa ei saa turhaan rasittaa. En tuntenut itseäni yhtään kipeäksi. Arkena menin kuitenkin vastaanotolle ja verikokeeseen. Jalka ei ollut turvoksissa, pohkeen ympäryskin oli normaali.
\n\n\n\n
Kun Partanen oli keittiökaupoilla talonrakennusprojektia varten, lääkäri soitti ja pyysi palaamaan. Laboratoriotutkimuksissa oli ollut jotain epäilyttävää. Edessä oli pohkeen ultraäänitutkimus.
\n\n\n\n
\n
Partanen tiesi, että keuhkoembolia on vaarallinen tila: ”En kuitenkaan olisi ikinä uskonut, että se osuu omalle kohdalle.”
\n
\n\n\n\n
Tukos on monen tekijän summa
\n\n\n\n
Kardiologian erikoislääkäri MarkusSane tunnistaa Partasen epämääräiset oireet ja pitää hyvänä, että tämä hakeutui nopeasti lääkäriin.
\n\n\n\n
– Jos kyseessä on laskimotukos, ei kannata viivytellä. Päivystyksessä osataan arvioida laskimotukoksen todennäköisyys kliinisten löydösten ja potilaan muiden taustatietojen perusteella. Hoito voidaan aloittaa heti.
\n\n\n\n
Suurimmalta osalta potilaista laskimotukos voidaan poissulkea yksinkertaisella D-dimeeri-verikokeella. Jos epäily on hyvin vahva, voidaan hypätä suoraan kuvantamistutkimuksiin.
\n\n\n\n
\n
”Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan.”
\n
\n\n\n\n
Sanen mukaan tutkimusnäyttö osoittaa, että pitkät lennot ovat harvoin syynä laskimotukoksiin. Pitkä paikallaanolo luokitellaan heikoksi riskitekijäksi. Suuremman riskin aiheuttavat esimerkiksi syöpä tai leikkaus. Yleensä tukos on seurausta monesta yhtä aikaa vaikuttavasta tekijästä.
\n\n\n\n
Henkilöllä voi olla myös perinnöllistä alttiutta veren poikkeavalle hyytymiselle. Se ei kuitenkaan aina, edes koko elämän aikana, johda laskimotukoksen kehittymiseen.
\n\n\n\n
– Perimä voi jonkin verran vaikuttaa alttiuteen poikkeavalle hyytymiselle. Joka kahdennellakymmenennellä on mutaatio veren hyytymistekijöissä, mutta heistä eivät läheskään kaikki sairastu.
\n\n\n\n
Partanen puolestaan uskoo, että pitkän paikallaanolon lisäksi osasyynä tukoksiin oli hormonaalinen ehkäisy. Sanenkin mukaan se on riskitekijä tukoksen syntyyn, mutta yksinään suhteellisen lievä. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa vaikutus korostuu.
\n\n\n\n
Puolessa tunnissa potilaaksi
\n\n\n\n
Partanen sai välittömästi lähetteen Hyvinkään sairaalaan. Intohimoisesti työhönsä suhtautuvalle yrittäjälle se oli kauhistus: pari luentoa ja omat vastaanotot oli peruutettava. Moista ei ollut aiemmin tapahtunut, sillä perusterve Hanna ei ollut juurikaan sairastanut.
\n\n\n\n
– Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan. Tukoksia oli yhteensä kolme molemmilla puolilla keuhkoja. Oloni oli kuitenkin ihan normaali. Mutta stressi alkoi heti, kun kuulin, että joudun jäämään tarkkailuun. Mies oli työmatkalla ja kotona odotti kaksi koiraa.
\n\n\n\n
Keuhkoveritulpan diagnostiikka on Sanen mukaan hankalaa, sillä mikään yksittäinen oire ei vahvista tukosta.
\n\n\n\n
– Vaaditaan perusteellinen arvio, ja tutkimukset aloitetaan poissulkumenetelmin. Kuvantamistutkimukset vahvistavat diagnoosin lopulta.
\n\n\n\nIntohimoisesti työhönsä suhtautuvalle yrittäjälle sairaalahoitoon joutuminen oli kauhistus. Partanen neuvoo mahdollisia kohtalotovereitaan olemaan tarkkaavaisia: ”Saatan mennä jatkossa päivystykseen viikonloppunakin, jos jotain oireita ilmenee.”\n\n\n\n
Verenohennuslääke auttaa nopeasti
\n\n\n\n
Hoito aloitettiin heti. Partanen sai sairaalassa pistoksena nopeavaikutteista verenohennuslääkettä. Kotihoidossa suun kautta annosteltavat suorat verenohennus- eli antikoagulaatiolääkkeet ovat nykyisin ensisijainen vaihtoehto. Sanen mukaan varfariinia ei enää käytetä sen enempää sairaalassa kuin itsehoidossakaan.
\n\n\n\n
– Hoitoon vaikuttaa potilaan kliininen tila. Vakaavointiselle potilaalle verenohennushoito on riittävä, ja hän voi päästä kotiin suoraan päivystyksestä. Jos tila on epävakaa, vaarana voi olla jopa sydänpysähdys. Tällöin potilasta pitää seurata sairaalassa ja tarvittaessa hänelle voidaan joko antaa liuotushoito tai tukos otetaan mekaanisesti pois katetritekniikalla.
\n\n\n\n
Jos jokin altiste, kuten leikkaus, on aiheuttanut keuhkoveritulpan, kolme kuukautta on riittävä aika verenohennushoidoksi. Jos potilaalla ei ole ulkoisia tekijöitä, riskinä on saada tukos uudestaan.
\n\n\n\n
– Yleisesti puolella laskimotukospotilaista ei löydy altistetta tukokselle. Heidän lääkityksensä voi jäädä pysyväksi, sillä ilman verenohennushoitoa noin joka toisen tukos uusiutuu.
\n\n\n\n
\n
”Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä.”
\n
\n\n\n\n
Partanen sai verenohennuslääkitystä kolmen kuukauden ajan ja lisäksi pistoshoidon aina ennen pitkää lentoa. Kahden viikon sairausloman hän neuvotteli viikon mittaiseksi.
\n\n\n\n
– Tietoisesti jouduin rauhoittamaan elämääni. Rajasin askelmääräni 5\u202f000:een päivässä ja sovin itseni kanssa, että vauhti on pidettävä maltillisena enkä saa ohittaa ketään, ei edes hitaammin käveleviä mummoja. Asiakkaani huomioivat, että rauhallisempi elämäntyyli vaikutti puheeseenikin – olin alkanut puhua hitaammin.
\n\n\n\n
Sanen mukaan sairastunut voi palata hyvään elämään ja alkaa harrastaa arkiliikuntaa muutaman viikon päästä hoidon aloittamisesta.
\n\n\n\n
\n
Näistä saan voimaa
\n\n\n\n\n
KOIRAT. ”Minulla on ollut jo 20 vuotta karvainen personal trainer, joka antaa arkeen askelia ja rajoittaa työntekoa sopivasti.”
\n\n\n\n
YRITTÄJYYS. ”Saan usein määritellä itse työaikani. Olen aamu-uninen, joten aloitan vastaanottotyön monesti vasta kello 10.”
\n\n\n\n
TELEVISIO. ”Rakastan upahtaa johonkin hyvin tehtyyn sarjaan. Tällöin työasiat unohtuvat ja saan palauduttua helpommin.”
\n\n\n\n\nHanna Partanen kehottaa jokaista tutkituttamaan itsensä, jos on hiukankin epäilystä keuhkoveritulpasta tai oireita alaraajojen laskimoissa. Päivystyksen tai hätänumeron kautta apu on lähellä.\xa0\n
\n\n\n\n
Päivystykseen menoa ei kannata vältellä
\n\n\n\n
Partanen myöntää tietäneensä, että keuhkoembolia on vaarallinen tila.
\n\n\n\n
– En kuitenkaan olisi ikinä uskonut, että se osuu omalle kohdalle. Eläessäni en ole ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve.
\n\n\n\n
Sairaalareissu oli muussakin mielessä ravitsemusterapeutille opettava kokemus. Kun Partanen siirrettiin osastolle, päivällinen oli juuri tarjoiltu. Kukaan ei tullut kysymään, tarvitseeko hän ravintoa.
\n\n\n\n
– Hoitajan kysyessä kivuista sanoin, että päätä kyllä särkee nälän ja janon takia. Kun minulta poistettiin myöhemmin umpilisäke, pakkasin ruokaa reppuun mukaan.
\n\n\n\n
Partanen neuvoo mahdollisia kohtalotovereitaan olemaan tarkkaavaisia.
\n\n\n\n
– Saatan mennä jatkossa päivystykseen viikonloppunakin, jos jotain oireita ilmenee. Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä. Ammattilaiset selvittävät nopeasti laskimotukoksen riskit ja hoitavat sen mukaan.
\n\n\n\n\n\n\n\n
\n
Fakta
\n\n\n\n\n\n\n\n
Keuhkoveritulppa eli -embolia
\n\n\n\n
\n
Veritulppa voi irrota alaraajan laskimosta, kulkeutua verenkierron mukana keuhkovaltimoon ja aiheuttaa tukoksen.
\n
\n\n\n\n
\n
Epämääräisinä oireina voi esiintyä hengenahdistusta, rintapistos, sykkeen nousua ja pahoinvointia. Henkilö voi olla myös oireeton.
\n
\n\n\n\n
\n
Syöpähoidot tai leikkaus sekä pitkä paikallaanolo ovat riskitekijöitä.
\n
\n\n\n\n
\n
Ilman hoitoa sairaus on hengenvaarallinen.
\n
\n\n\n\n
\n
Suomessa noin 6\u202f000 potilasta vuodessa sairastuu keuhkoemboliaan.
\n
\n
\n\n\n\n
Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, LKT Markus Sane, HUS, Sydän- ja keuhkokeskus.
22. syyskuuta 2026 – Runsas kevyt liikuskelu ja paikallaanolon vähentäminen vaikuttavat pienentävän odottavan äidin verenpaineongelmien riskiä. Kovatehoista liikuntaa ei välttämättä tarvita paljon. Lue koko artikkeli
Runsas kevyt liikuskelu ja paikallaanolon vähentäminen vaikuttavat pienentävän odottavan äidin verenpaineongelmien riskiä. Kovatehoista liikuntaa ei välttämättä tarvita paljon.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim Kuva Istock
\n\n\n\n
Raskaudenaikaisten verenpaineongelmien riski on todennäköisesti pienimmillään, kun odottava äiti liikuskelee päivittäin noin 8 tuntia, kertoo tuore tutkimus.
\n\n\n\n
Tulokset perustuvat 470 raskaana olevan naisen terveystietoihin vuosilta 2021–2024. Naisten fyysistä aktiivisuutta ja unta mitattiin aktiivisuus- ja unimittareilla, joita kannettiin vuorokauden ympäri seitsemän päivän ajan. Naisista 18 prosenttia sairastui pre-eklampsiaan tai muuhun raskausajan verenpaineongelmaan.
\n\n\n\n
Pienin sairastumisriski todettiin naisilla, jotka olivat valveillaoloajasta fyysisesti passiivisia noin kuusi tuntia päivässä, kävelivät tai olivat muuten kevyesti aktiivisia noin kahdeksan tuntia, harrastivat kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa 7 minuuttia ja nukkuivat kymmenisen tuntia. Näistä naisista noin 7 prosenttia sairastui raskausajan verenpaineongelmaan.
\n\n\n\n
\n
Kolmannes pre-eklampsiaa poteneista sairastuu korkeaan verenpaineeseen kymmenen vuoden sisällä raskaudesta.
\n
\n\n\n\n
Riskit suurenivat selvästi, jos paikallaanoloa kertyi yli 10 tuntia päivässä ja kevyttä aktiivisuutta alle viisi tuntia päivässä. Tällöin sairastumisriski oli noin 16 prosenttia, tutkijat havaitsivat. Havainnot olivat samankaltaisia kaikilla raskauskolmanneksilla.
\n\n\n\n
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikuskelulla, seisomisella ja muulla arkisella liikkeellä voisi olla yksi keino vähentää raskausajan verenpainetautien riskiä. Liikunnan hyödyt raskauden aikana tunnetaan hyvin, mutta erityisesti paikallaanolon vähentämisen ja kevyen aktiivisuuden vaikutuksia olisi syytä tutkia lisää.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n
Fakta
\n\n\n\n
Pre-eklampsia
\n\n\n\n
\n
Pre-eklampsia todetaan Suomessa vuosittain noin 1 800 naisella.
\n\n\n\n
Se voi aiheuttaa istukan vajaatoimintaa, sikiön kasvun hidastumaa, hapenpuutetta ja jopa sikiökuolemia.
\n\n\n\n
Arviolta kolmannes pre-eklampsiaa poteneista sairastuu korkeaan verenpaineeseen kymmenen vuoden sisällä raskaudesta. Äideillä pre-eklampsia voi suurentaa myös muiden sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
Ruoka-allergeenin koskettaminen harvoin vaarallista
21. syyskuuta 2026 – Ruoka-aineallergiaa aiheuttavan ruoan koskettaminen johtaa lapsilla vain harvoin vakaviin oireisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat eivät oireile lainkaan. Lue koko artikkeli
Ruoka-allergeenin koskettaminen harvoin vaarallista
\n\n\n\n
Ruoka-aineallergiaa aiheuttavan ruoan koskettaminen johtaa lapsilla vain harvoin vakaviin oireisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat eivät oireile lainkaan.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim Kuva Ingimage
\n\n\n\n
Ruoka-aineallergiaa potevien ei tarvitse pelästyä, jos he vahingossa koskevat ruokaan, joka aiheuttaisi heille allergisen reaktion syötynä. Tuoreen tutkimuksen perusteella ihokontakti aiheuttaa vain harvoin oireita, ja ne ovat yleensä lieviä paikallisia iho-oireita.
\n\n\n\n
Tutkimukseen osallistui 293 lasta, joista 66 prosentilla oli jokin ruoka-aineallergia ja loput olivat terveitä tai heillä oli vain atopiaa. Osana tutkimusta kaikille lapsille tehtiin valvotuissa oloissa altistuskoe, jossa allergiareaktioita syötynä aiheuttavia ruoka-aineita pidettiin kyynärvarren iholla 15 minuutin ajan.
\n\n\n\n
Tulosten perusteella 84 prosenttia ruoka-aineallergisista lapsista ei saanut minkäänlaisia oireita, kun he olivat ihokontaktissa allergeenien kanssa. Noin 15 prosenttia lapsista sai lieviä ja paikallisia ihoreaktioita ja vain 1 prosentilla todettiin laajempia iho-oireita, jotka rajoittuivat testattuun käteen. Yksikään lapsi ei saanut anafylaksiaa tai systeemistä reaktiota.
\n\n\n\n
\n
Oireilu saattaa olla yleisempää pienillä lapsilla ja lehmänmaidolle allergisilla.
\n
\n\n\n\n
Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, ettei ihokontakti allergiaa aiheuttavalle ruoalle yleensä ole vaaraksi ruoka-aineallergiaa poteville lapsille, vaikkakin osalle se voi aiheuttaa paikallisia iho-oireita. Oireilu saattaa olla yleisempää pienillä lapsilla ja lehmänmaidolle allergisilla, joten heidän kanssaan kannattaa olla varmuuden vuoksi hieman varovaisempi.
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n
Fakta
\n\n\n\n
Lasten ruoka-aineallergiat
\n\n\n\n
\n
Lasten ruoka-allergioiden esiintyvyys Suomessa on noin 4 %.
\n\n\n\n
Yleisimmät allergiat ovat maito-, kananmuna- ja pähkinäallergia.
\n\n\n\n
Perheenjäsenten allergiset sairaudet, lapsen atooppinen ihottuma ja kiinteiden ruokien antamisen myöhäinen aloitus suurentavat ruoka-aineallergioiden riskiä.
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
