TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

15. maaliskuuta 2023

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Tiedot ilmenevät valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. 

Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen.

Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut.

Syitä rokotuskattavuuksien laskulle selvitetään parhaillaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

- On mahdollista, että lasku selittyy pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta kartoitamme, onko taustalla myös muita syitä. Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku.

Rotavirus-, pneumokokki- ja vesirokkorokotteiden kattavuudet aiempaa tasoa

Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia ja pneumokokkirokotteen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista.

Vesirokkorokotteen suosio on ollut kasvussa joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa syksyllä 2017. Nyt suosio vaikuttaa kuitenkin tasaantuneen. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista vesirokkorokotuksen on saanut noin 86 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2019 syntyneillä.

Rokottamattomien lasten määrä pienessä kasvussa

Rokottamattomuus on Suomessa edelleen hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, on pysynyt vakaana useita vuosia. Rokottamattomia on ollut yleensä noin yksi prosentti ikäluokasta. Vuonna 2020 syntyneissä lapsissa rokottamattomien osuus on hieman noussut, 1,4 prosenttiin.

Niiden lasten osuus, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä, ei sen sijaan ole juurikaan kasvanut. Kahdeksaan vuoteen asti ilman perusrokotuksia on vuonna 2015 syntyneistä jäänyt vain 0,8 prosenttia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

10. maaliskuuta 2023

Vakava näköhermosairaus glaukooma lisääntyy väestön ikääntyessä. Joka vuosi tehdään yli 2500 uutta glaukoomadiagnoosia ja jo arviolta 200 000 suomalaista sairastaa tautia, moni valitettavasti tietämättään. Glaukooma etenee hitaasti ja usein täysin oireettomasti.

Hoitamattomana glaukooma voi aiheuttaa näkövammaisuutta ja jopa sokeutta. Koska syntyneitä vaurioita ei voida parantaa, taudin aikainen toteaminen on tärkeää. Tästä syystä jokaisen yli 40-vuotiaan on hyvä käydä säännöllisesti silmälääkärin tarkastuksessa.

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta lääkesilmätipoilla, laserhoidoilla ja paineleikkauksilla. Vaikka hoitomenetelmät ovat kehittyneet, voi vakavan silmäsairauden diagnoosi olla potilaalle järkytys. "Tulenko minä nyt sokeaksi?” on usein potilaan ensimmäinen kysymys glaukoomadiagnoosin jälkeen.

- Hyvien hoitojen ansiosta sokeutuminen on nykyään erittäin harvinaista. Glaukooman etenemisen pysäyttämiseksi on tärkeää havaita sairaus ja aloittaa hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, summaa ilmätautiopin dosentti Päivi Puska.

Glaukooman syyt epäselviä

Syytä glaukoomaan ei tiedetä. Riskitekijöitä ovat kohonnut silmänpaine, perimä, ikääntyminen, likinäköisyys ja mykiön hilseily eli eksfoliaatio. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse. Sairautta on vaikea havaita itse, sillä tarkka näkö säilyy pitkään hyvänä näköalueen kaventuessa laidoista.

Glaukoomasta tunnetaan kymmeniä eri muotoja ja jokaisella potilaalla sairaus oireilee ja etenee eri lailla. Siksi myös hoito on jokaisella räätälöityä. Potilaan tilanteesta parhaiten tietää oma hoitava lääkäri.

Yhdistys tarjoaa tukea sairastuneille

Vertaistukea glaukooman kanssa elämiseen tarjoaa Glaukoomayhdistys. Yhdistys ylläpitää kaikille avoimia ja maksuttomia vertaistoimintaryhmiä eli glaukoomakerhoja 10 paikkakunnalla ympäri Suomen. Lisäksi Glaukoomayhdistys järjestää esimerkiksi maksuttomia ja kaikille avoimia silmälääkäreiden luentotilaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Kivimäki on itsekin glaukoomapotilas.

- Toisten kanssa keskustellessa huomaa, että sairauden kanssa ei ole yksin. Ja että glaukooman kanssa pärjää, kunhan käy säännöllisesti hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää määrättyjä lääkkeitään, Kivimäki kertoo.

Maailman Glaukoomaviikkoa vietetään 12.-18.3.2023

Glaukoomayhdistys ry on valtakunnallinen potilasjärjestö. Yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1998 Helsingissä nimellä Pääkaupunkiseudun glaukoomapotilaat ry. Toiminnan laajennuttua valtakunnalliseksi vuonna 2013 nimeksi muutettiin Glaukoomayhdistys ry.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

9. maaliskuuta 2023

Omega-3-rasvahappojen ja muiden rasvahappojen määrä ruokavaliossa voi vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti lapselle alkaa kehittyä tyypin 1 diabetes. Suomalaistutkimuksessa tämä havaittiin lapsilla, jotka ovat geneettisesti suurentuneessa vaarassa sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Osana tutkimusta tutkijat tarkastelivat 5 600 vuosina 1996–2004 syntynyttä suomalaislasta kuuden vuoden ajan. Seurannan aikana 4,4 prosentilla lapsista todettiin haiman saarekesoluja tuhoava autoimmuunireaktio, joka johtaa tyypin 1 diabetekseen, ja 1,7 prosentilla diagnosoitiin tyypin 1 diabetes.

Saarekesoluautoimmuniteetti oli selvästi harvinaisempi lapsilla, joiden ruokavaliossa oli runsaasti yksittäistyydyttymättömiä rasvahappoja, arakidonihappoa, omega-3-rasvahappoja tai pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja. Tämä havaittiin riippumatta lasten energiansaannista.

Hieman yllättäen ruokavalion kokonaisrasvan ja tyydyttyneiden rasvahappojen runsaus liittyivät pienempään tyypin 1 diabeteksen riskiin, mutta tämä havaittiin vain, kun lasten energiansaanti huomioitiin analyysissa. Muut rasvat eivät vaikuttaneet diabetesdiagnoosin todennäköisyyteen.

Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia ja viittaavat terveellisten kala- ja kasviperäisten rasvahappojen vaikuttavan siihen, miten todennäköisesti tyypin 1 diabetekseen johtava autoimmuunireaktio etenee. Tyydyttyneitä rasvahappoja koskevat havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta on mahdollista, että niiden runsaus vaikuttaa jollain tavoin lasten muuhun ruokavalioon, mikä puolestaan pienentää sairastumisriskiä.

Omega-3-rasvahapot voivat hillitä tulehdusta, mikä saattaa selittää nyt saadut tulokset. Tässä tutkimuksessa mekanismia ei voitu selvittää, ja on myös mahdollista, että rasvahappojen lisäksi muut seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla