Varsinkin rasituksessa esiintyvää rintakipua olisi syytä käydä näyttämässä lääkärille jopa päivystyksellisesti. Lagus huomauttaa, että oireen taustat on syytä selvittää iästä riippumatta, vaikka rintakivut ovat yleisesti ottaen huolestuttavimpia vanhemmissa ikäluokissa.

– 75-vuotiaan, ylipainoisen, tupakoivan ja diabetesta sairastavan miehen rintakipu on lähtökohtaisesti huolestuttavampi kuin terveen, kaksikymppisen miehen. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö terve parikymppinenkin voisi tarvita päivystyksellistä apua sydänasioihin.

Lagus kertoo, että vanhemmissa ikäluokissa rasituksessa ilmenevä rintakipu on todennäköisemmin sydän- ja verisuoniperäinen. Iästä riippumatta kyse voi olla myös esimerkiksi sydänlihastulehduksesta tai keuhkoveritulpasta.

– Rintakipuhan on sinänsä vaikea oire, kun närästys voi tehdä rintakipua, ja rintakipu voi olla myös lihasperäistä.

Korkea kolesteroli ja verenpaine eivät yleensä aiheuta minkäänlaisia oireita, mistä syystä näistä arvoista tulisi olla tietoinen viimeistään neljänkymmenen vuoden iässä, mutta Laguksen mukaan mieluummin jo selvästi aikaisemminkin – ja varsinkin, jos omassa suvussa on alttiutta korkeaan kolesteroliin tai verenpaineeseen.

– Joskus harvoin korkea verenpaine voi löytyä niin, että esimerkiksi nenäverenvuodot tai silmään tulevat verenpurkaumat saavat ihmisen hakeutumaan lääkäriin.

Lagus kertoo, että omaa verenpainetta olisi hyvä mitata esimerkiksi joka toinen kuukausi. Jos verenpaine ylittää kotiseurannassa toistuen 135/85, on syytä hakeutua lääkäriin.

Korkeaa kolesterolia voi pyrkiä laskemaan itsekin terveellisillä elintavoilla, mutta kolesterolilääkityksen aloittamistakaan ei tulisi vältellä. Esimerkiksi liikkumattomuus, tupakointi ja ylipaino lisäävät riskejä.

Laguksen mukaan on erityisen haitallista, jos ihmisellä on sekä korkea kolesteroli että korkea verenpaine, sillä ne molemmat lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

– Jos kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä söisivät kaikki, jotka niitä tarvitsevat, varmasti elämät olisivat keskimäärin pidempiä ja terveempiä. Jos ruvetaan hoitamaan vasta siinä vaiheessa, kun korkea kolesteroli on tehnyt vaurioita suonien seinämiin 50 vuoden ajan, totta kai se on hyvä asia silti, mutta onhan se ihan eri asia kuin jos olisi ennaltaehkäisty se kokonaan.

Lagus muistuttaa, että verenpaineen ja kolesterolin lisäksi jokaisen aikuisen olisi hyvä pysyä kärryillä myös omista verensokeriarvoistaan.

Ulosteen mukana tuleva veri laitetaan herkästi peräpukamien piikkiin, eikä oireen kanssa siksi välttämättä lähdetä lääkäriin. Oire voi aiheuttaa myös häpeää, joka saattaa osaltaan hidastaa tai estää hoitoon hakeutumista.

– Verenvuodon syy pitää ehdottomasti aina tutkia. Peräpukama voidaan todeta syyksi vasta, kun tiedetään, että taustalla ei ole muita syitä. Jos pyyhkiessä paperiin tulee verta, se on lähtökohtaisesti vähemmän huolestuttavaa kuin se, jos ulosteen seassa on verta.

Laguksen mukaan veri monesti todella johtuu peräpukamista, mutta varsinkin nuoremmissa ikäluokissa sen taustalta voi löytyä myös tulehduksellinen suolistosairaus.

Ulosteen mukana tuleva veri voi kertoa myös suolistosyövästä, joka on yleistynyt nuoremmissakin ikäluokissa. Veri on kuitenkin lähtökohtaisesti huolestuttavampaa vanhemmissa ikäluokissa.

 – Erityisen huolestuttavaa on, jos verenvuotoon liittyy myös yleisoireita, kuten laihtumista tai väsymystä. Ja yleisoireet ovat toki itsessäänkin huolestuttavia.

Laguksen mukaan nuoremmat miehet lähtevät usein herkästi lääkäriin myös erektio-ongelmien kanssa, mutta vanhemmissa ikäluokissa on edelleen paljon aiheen arastelua.

– Saattaa olla, että he kieltävät asian vastaanotolla, kun kysyn, ja varaavat myöhemmin puhelinajan ja vasta silloin kertovat, että itse asiassa minulla on myös tätä.

Lagus muistuttaa, että erektio-ongelmat ovat hyvin yleisiä. Niiden taustoja selviteltäessä saadaan hyvin puututtua myös verenpaine- ja kolesteroliasioihin.

– Varsinkin vanhemmissa ikäluokissa erektio-ongelmien syy voi olla verisuoniperäinen.

Nuoremmilla miehillä syy on tyypillisemmin psyykkinen.

– Jostain syystä ei ole kerran onnistunut, jolloin voikin olla kerta kerralta vaikeampaa.

Laguksen mukaan virtsaamisoireita laitetaan herkästi ikääntymisen piikkiin. Vanhemmiten virtsasuihku usein heikkenee ja virtsaamassa täytyy käydä aiempaa enemmän, myös yöaikaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että samat oireet voivat kieliä myös esimerkiksi eturauhassyövästä.

– Siksi uusissa oireissa on aina parempi lähteä varmistamaan, että kyse ei ole mistään vakavasta. Eturauhassyöpään voi liittyä myös alavatsan kipua tai paineen tunnetta, virtsarakon tyhjentämisvaikeuksia tai yleisoireita.

Laguksen mukaan eturauhassyöpä on hyvin yleinen, mutta vain pieni osa niistä on aggressiivisia.

– Varsinkin vanhimmissa ikäluokissa eturauhassyöpä ei välttämättä lyhennä elämää, mutta aggressiivisia ja tappavia syöpiä on kaikenikäisillä miehillä.

Totta. Kehon riittämätön kosteustasapaino voi saada huulet rohtumaan ja tuntumaan kuivilta. Jos iho on atooppinen tai rikkonainen, kosteutta haihtuu tavallistakin enemmän. Myös ulkoiset tekijät, kuten sää tai huulten nuoleminen, kuivattavat huulia.

Riittävä veden juonti ja laadukkaiden ravintorasvojen nauttiminen on ihon kunnon kannalta tärkeää.\xa0

Totta ja tarua. Vaseliini on vedetön kosmetiikan raaka-aine. Se muodostaa huulille suojaavan kalvon, joka estää kosteutta haihtumasta. Jos huulten iho on jo valmiiksi hyvässä kunnossa, voi vaseliini olla riittävä huulivoide.

Useimmiten huulivoiteelta kuitenkin kaivataan myös kosteuttavuutta. Silloin pelkästä vaseliinista ei ole riittävästi apua. Kosteuttavista raaka-aineista yleisimmät ovat glyseroli ja hyaluronihappo.\xa0

Tarua. Yleensä jäädään koukkuun huulivoiteen makuun tai tuoksuun. Huulivoide itsessään ei aiheuta tottumista, joka saisi tuotteen tehon heikkenemään.\xa0

Jos tuntuu, että huulivoidetta joutuu lisäämään usein, on useimmiten kyse siitä, että käytössä on sopimaton, ei ehkä riittävän kosteuttava ja suojaava tuote. Sama huulivoide ei aina ole riittävä ympäri vuoden. Esimerkiksi syksyn viimassa ja talven pakkasilla sekä lämmityskauden kuivassa huoneilmassa iho kaipaa kosteuttavampia ja hoitavampia tuotteita kuin kesällä.

Hoitavuutta tuotteeseen tuovat pehmentävät kasviöljyt, esimerkiksi karitevoi ja risiiniöljy. Yleinen hoitava raaka-aine huulituotteissa on myös mehiläisvaha.

Totta ja tarua. B2-, B5-, B6- ja B12-vitamiinien puutoksen oireena voi olla suupielten halkeilu. Sekaravinnossa B-vitamiinien puutos on kuitenkin harvinainen. Jos ruokavalio on rajoitettu, kannattaa harkita monivitamiinitablettien ottamista käyttöön.

Useimmiten suupielten halkeilun syynä on kosteuden kertyminen suupielten poimuihin. Jatkuva kosteus altistaa suunpielet lisäksi sieni- ja/tai bakteeritulehdukselle. Tulehduksen aiheuttaja on useimmiten ihon ja limakalvojen normaalikasvustoon kuuluva Candida albicans -hiiva ja Staphylococcus aureus -bakteeri.

Suupielten haavaumia voidaan hoitaa esimerkiksi hydrokortisonipohjaisilla lääkevoiteilla ja B-vitamiinipohjaisilla hoitovoiteilla. Hoidon onnistumisessa tärkeää on myös suunpielten päivittäinen pesu ja hyvä kuivaus. Yleensä suupielen haavauma paranee viikon aikana. Pitkittyessään oireilu tulee tarkistuttaa lääkärillä.

Tarua. Mentoli on haihtuva ja voimakkaasti eteerinen ainesosa, joka voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Öljypohjaiset, kosteutta sitovat ainesosat ovat huulivoiteissa hyviä. Glyseroli sekä luonnolliset öljyt, kuten risiiniöljy ja karitevoi, ovat suosittuja raaka-aineita.