22. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Alkoholin käyttö raskauden aikana edelleen yleistä

\n\n\n\n

Suomalaistutkimuksen mukaan jopa kolmannes lapsista voi yhä altistua alkoholille raskausaikana. Myös FASD-vaurioita esiintyy selvästi aiempia arvioita enemmän.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt selvästi edellisten vuosikymmenten aikana, mutta edelleen jopa kolmannes lapsista saattaa altistua alkoholille raskauden aikana, kertoo suomalainen mallinnustutkimus.

\n\n\n\n

1990-luvulla arviolta 75 prosenttia suomalaislapsista altistui alkoholille raskauden aikana, kun mukaan laskettiin myös alkuraskauden alkoholinkäyttö, joka tapahtui ennen kuin äiti oli tietoinen raskaudesta. 2020-luvulle tultaessa luku oli pienentynyt huomattavasti, mutta silti arviolta 30 prosentissa raskauksissa oli jonkinasteista alkoholialtistusta.

\n\n\n\n

\n

On todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden yleisyys.

\n

\n\n\n\n

Vakava alkoholialtistus tapahtui mallinnuksen perusteella noin 9 prosentissa raskauksista 1990-luvulla ja noin 6 prosentissa 2020-luvulla. Mallinnuksessa yhdistettiin suomalaisia alkoholin käyttöä koskevia tutkimuksia, biomarkkerituloksia, väestötilastoja ja kansainvälisiä FASD-seulontatutkimuksia.

\n\n\n\n

Sikiövaurioiden yleisyys todennäköisesti aliarvioitu

\n\n\n\n

Mallinnusarvioiden mukaan alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat 1990-luvun jälkeen vähentyneet naisten alkoholinkäytön vähentymisen myötä, minkä lisäksi alkoholista kokonaan kieltäytyvien osuus Suomen väestössä on suurentunut viime vuosikymmeninä.

\n\n\n\n

Tästä huolimatta on todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden (FASD) yleisyys. Jos nyt julkaistut arviot pitävät paikkansa, FASD voi koskea Suomessa 3–10 prosenttia ikäluokasta mallista riippuen. Varovaisimpienkin arvioiden perusteella tämä voi tarkoittaa vuosittain 1 000–4 000 lasta. Monet saavat myös esimerkiksi ADHD-, oppimisvaikeus- tai käytöshäiriödiagnooseja ilman, että alkoholialtistuksen osuus tunnistetaan.

\n\n\n\n

\n

”Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole.”

\n

\n\n\n\n

Mallinnustutkimusten tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta todennäköisesti ne antavat oikeansuuntaisen kuvan raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ja sen haitoista Suomessa. Tulokset myös korostavat varhaisraskaudessa vahingossa tapahtuvan alkoholialtistuksen vaikutuksia.

\n\n\n\n

Sikiön alkoholioireyhtymän lisäksi alkoholi suurentaa muun muassa keskenmenon, keskosuuden ja epämuodostumien vaaraa. Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole, joten täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto. Myös raskautta suunnittelevien olisi varmuuden vuoksi turvallisinta lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

13. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Kuntokuuri voi korjata tyypin 2 diabeteksen

\n\n\n\n

Varhain alkanut tyypin 2 diabetes voi väistyä elämäntapamuutoksilla. Tuoreessa tutkimuksessa hyvin niukkaenerginen ruokavalio ja säännöllinen lihas- ja kestävyysharjoittelu veivät sairauden remissioon yli puolella osallistujista.

\n\n\n\n

\n\n\n\n

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

\n\n\n\n

Hyvin pienienerginen ruokavalio yhdistettynä lihas- ja kuntoharjoitteluun voivat parhaimmassa tapauksessa parantaa varhain alkaneen tyypin 2 diabeteksen. Tuoreessa tutkimuksessa remissio todettiin joka toisella potilaalla.

\n\n\n\n

Tutkimukseen osallistui 96 tyypin 2 diabetekseen alle 45-vuotiaana sairastunutta aikuispotilasta, joiden painoindeksit olivat keskimäärin 35.

\n\n\n\n

Osana tutkimusta heistä puolet satunnaistettiin verrokeiksi ja puolet tiukkaan ruokavalio- ja kunto-ohjelmaan, jossa päivittäinen energiansaanti pudotettiin 800–900 kilokaloriin. Lisäksi osallistujat tekivät ohjattuja lihas- ja kestävyyskuntoharjoituksia kahdesti ja omatoimisia harjoituksia kerran viikossa. Näin jatkettiin 12 viikkoa, minkä jälkeen ohjelmaa hieman höllennettiin tavoitteena ylläpitää saavutettua painonpudotusta ja elämäntapamuutoksia.

\n\n\n\n

Kun osallistujia verrattiin 24 viikon kuluttua, laihdutus- ja kuntoryhmäläisistä 54 prosenttia ei enää täyttänyt tyypin 2 diabeteksen kriteerejä eikä tarvinnut diabeteslääkityksiä. Verrokeista niin kävi vain 4 prosentille.

\n\n\n\n

Painonpudotus toi hyödyt – mutta tulosten säilyminen vaatii pysyviä muutoksia

\n\n\n\n

Laihdutus- ja kuntoryhmäläiset odotetusti laihtuivat enemmän kuin verrokit, mikä todennäköisesti selittää suuren osan suotuisista diabetesvaikutuksista. Tutkimuksen alkaessa he painoivat keskimäärin 100 kiloa ja laihtuivat keskimäärin 8,4 kiloa 24-viikkoisen ohjelman aikana. Tämä oli keskimäärin 7,5 kiloa enemmän kuin verrokkiryhmässä.

\n\n\n\n

Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja ne vahvistavat näyttöä intensiivisten elintaparemonttien tehokkuudesta varhain alkavaa tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa.

\n\n\n\n

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että laihdutetut kilot kertyvät helposti takaisin etenkin, jos elämäntavat eivät muutu pitkäaikaisesti. Usein intensiivinen laihduttaminen karistaa rasvan lisäksi jonkin verran lihasmassaa, mutta takaisin kertyvä paino on pääosin rasvaa. Tämän vuoksi laihduttajien olisi hyvä huolehtia lihasmassastaan ja lisätä lihasharjoittelua.

\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

12. lokakuuta 2026

[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n\n\n\n

Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock

\n\n\n\n

Moni havahtuu terveysasioidensa äärelle nimenomaan neljäkymppisenä, kertoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Timo Strandberg.

\n\n\n\n

– Nuorempana kuvitellaan, että ollaan kuolemattomia.

\n\n\n\n

Perinteisen ajatuksen mukaan pitkästä iästä kolme neljäsosaa selittyy elintavoilla ja loput perintötekijöillä. Strandberg vertaa pitkäikäisyyttä mieluummin hedelmäpeliin: jotta saa täyden potin, pitää saada kolme osumaa.

\n\n\n\n

– Ensimmäinen osuma on elintavat, toinen perintötekijät ja kolmas sattuma, eli täytyy olla hyvä tuuri myös, koska ainahan voi jäädä esimerkiksi auton alle, vaikka kaikki muu olisi kohdallaan.

\n\n\n\n

Perintötekijät korostuvat satavuotiaaksi elämisen taustalla. Strandbergin mukaan korkeintaan viisi prosenttia suomalaismiehistä ja viisitoista prosenttia suomalaisnaisista voi odottaa elävänsä satavuotiaaksi. Sen sijaan 90-vuotiaaksi on monella melko hyvät mahdollisuudet.

\n\n\n\n

Elintapojen korjaaminen ei ole Strandbergin mukaan koskaan liian myöhäistä – ellei ole jo aivan elämänsä loppumetreillä – mutta mitä aiemmin sen tekee, sitä parempi.

\n\n\n\n\n\n\n\n

Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että jos neljäkymppisestä alkaen noudattaa viittä terveellistä elintapaa, elää suurella todennäköisyydellä 90-vuotiaaksi. Nämä viisi asiaa ovat tupakoimattomuus sekä normaali paino, kolesteroli, verenpaine ja verensokeri.

\n\n\n\n

– Jos mikään näistä viidestä ei toteutunut, kahdeksan prosenttia tutkittavista pääsi 90-vuotiaaksi. Mitä useampi näistä toteutui, aina parempi, eli niiden vaikutukset kasvoivat portaittain. Mikään yksittäinen asia näistä ei ollut toista merkittävämpi, eli olennaisinta on, että olisi koko kombinaatio.

\n\n\n\n

Strandberg itse mielellään korostaa tupakoinnin lopettamisen merkitystä. Terveystekojen tärkeysjärjestystä on kuitenkin vaikea määritellä, sillä ne ovat hyvin yksilökohtaisia.

\n\n\n\n

– Jos on hirveän korkea verenpaine, tietysti se on tärkein, tai jos kolesteroli on 10, se on tärkein. Ihmiset, jotka hoitavat korkeaa verenpainettaan ja kolesteroliaan lääkkeillä, elävät pidempään kuin ne, jotka jättävät ne hoitamatta.

\n\n\n\n\n\n\n\n

Jos taas painoindeksi on 40, hyödyllisintä on keskittyä laskemaan sitä. Strandberg huomauttaa, että lihavuutta korjaamalla korjaantuvat usein monet muutkin riskitekijät.

\n\n\n\n

– Jos paino kertyy ennen neljää- tai viittäkymppiä, se kaikkein pahinta. Jos paino kertyy vasta yli viisikymppisenä, se ei ole enää niin paha – päinvastoin siellä voi olla ihan hyväkin, jos on hiukan ekstraa. Ikääntyneillä 25–30 näyttää olevan jopa edullisin painoindeksi.

\n\n\n\n

Yksinäisyys voi vähentää elinvuosia

\n\n\n\n

Strandberg huomauttaa, että Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hyvinvoivia ja työssäkäyviä neljäkymppisiä miehiä.

\n\n\n\n

– Tutkimuksessa nähtiin hyvin, miten biologia vaikuttaa, mutta toki jos on köyhä ja menee huonosti tai on jotain pahaa psyykkistä ongelmaa, silläkin on tärkeä merkitys.

\n\n\n\n

Onnellisuudella ja psyykkisellä hyvinvoinnillakin pystyy siis pidentämään elämää, ja se lisää todennäköisyyttä myös siihen, että on vielä 80-vuotiaanakin psyykkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva. Yksinäisyyden kokemukset sen sijaan heikentävät hyvinvointia.

\n\n\n\n

Strandbergin mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteisöllisyys tukee ihmisten hyvinvointia.

\n\n\n\n

– Ja sehän voi vaikuttaa myös fyysisiin tekijöihin, kuten painoon, eli jos on mukava yhteisö, teet todennäköisemmin jotain muutakin kuin syöt yksiksesi.

\n\n\n\n

\n

Naiset elävät Suomessa tilastollisesti noin 5,2 vuotta pidempään kuin miehet.

\n

\n\n\n\n

Nykypäivänä pitkää ikää tavoitellaan monenlaisilla vippaskonsteilla, kuten tietyillä ravintolisillä, dieeteillä tai mittauksilla. Strandberg kehottaa suhtautumaan näihin skeptisesti.

\n\n\n\n

– Voihan niillä viihdyttää itseään, mutta ei siitä mitään vahvaa näyttöä ole, että niistä olisi hyötyä. Tylsäähän se on, mutta perusasioiden äärellä tässä ollaan. Esimerkiksi ruokavalion osalta en ole mitään ravitsemussuosituksia parempaa keksinyt. Yksinkertaisilla asioilla voi tehdä paljon – jos ne vain tehdään.

\n\n\n\n

Strandberg huomauttaa, että esimerkiksi kolesterolilääkityksen aloittaneista puolet lopettaa ensimmäisen vuoden aikana – ja sitten vielä puolet seuraavan vuoden aikana.

\n\n\n\n

– Se on ihan järjetöntä. Siinä jäävät hyödyt saamatta.

\n\n\n\n\n\n\n\n

\n\n\n\n'}]

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla