TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

28. marraskuuta 2019

1. Yleisin syy äänen käheytymiseen on tuiki tavallinen flunssa ja siitä johtuva akuutti kurkunpäätulehdus. Virustaudista johtuen äänihuulet ovat turpeat ja punoittavat, eivätkä ne pääse värähtelemään ääntä tuottaessa normaaliin tapaan.

Joskus äänen käheys voi aiheutua pidempään jatkuneesta liiallisesta äänenkäytöstä tai epätarkoituksenmukaisesta äänentuottotavasta. Tämä rasittaa äänihuulia ja voi aiheuttaa hyvälaatuisia rasitusmuutoksia, esimerkiksi äänihuulikyhmyjä.

2. Flunssan sattuessa tärkein hoitokeino on äänilepo sekä yskimisen ja rykimisen välttäminen. Äänihuulten kosteudesta voi pitää huolta esimerkiksi kulauttelemalla säännöllisesti vettä tai höyryhengityksellä esimerkiksi apteekista saatavan vesipiipun avulla. Tupakoinnin lopettaminen on aina äänelle hyväksi.

Jos äänen käheys johtuu muusta terveysongelmasta, kuten närästyksestä, kannattaa siihen hakea apua, niin käheyskin helpottaa. Äänen käytölle on tärkeää, että stressi pysyy hallinnassa ja erityisesti niskahartiaseudun ja leuan lihakset pysyvät rentona. Puhetyöläisen on hyvä huolehtia rennosta asennosta puhuessa, rennosta äänentuottotavasta ja siitä, että lepuuttaa ääntä taukojen aikana. Kovassa taustamelussa ei kannata puhua pitkiä aikoja, sillä voimakkaalla äänellä puhuminen on kevyttä äänenkäyttöä rasittavampaa.

3. Mikäli äänenkäheys tai muu äänen oireilu ei liity flunssaan ja on kestänyt yli kaksi viikkoa ilman selkeää syytä, on hyvä hakeutua lääkärin tutkimukseen. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tai puhe- ja äänihäiriöiden hoitoon erikoistuneen foniatrin vastaanotot ovat hyvä vaihtoehtoja.

Ääniongelmat, kuten käheys, ovat usein hyvin hoidettavissa tai ainakin vähintään lievennettävissä, vaikka ne olisivat jatkuneet pidempäänkin. Puheterapeuteilta saa ohjeita ja apua äänen hoitamiseen ja taloudellisen äänentuottotavan oppimiseen. Ennen puheterapeutin hoitoa täytyy kuitenkin selvittää tarkasti, mistä ongelmat lopulta johtuvat.

4. Jo pienilläkin äänenhuollon keinoilla voi vaikuttaa merkittävästi äänen toimivuuteen. Haukotus, huokaus ja alaleuan rentouttaminen rentouttavat äänielimistöä. Äänen lämmittely hyräilemällä, hyrisemällä tai kevyesti laulamalla on hyvä tapa ottaa käyttöön. Samat keinot myös auttavat rentouttamaan äänielimistöä runsaamman äänenkäytön jälkeen.

5. Ääntä kannattaa vaalia erityisesti, mikäli työ tai harrastus edellyttää runsasta äänenkäyttöä tai ääntä tulee käytettyä haastavissa olosuhteissa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että äänentuotto on lihastyötä siinä missä liikuntakin. Jo yleisestä hyvästä terveydentilasta huolehtiminen on äänestä huolehtimista.

Asiantuntijana Katja Saarela, Turun yliopistollisen keskussairaalan johtava puheterapeutti.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

28. marraskuuta 2019

Arviolta puolet maapallon ihmisväestöstä asuu denguealueilla, joten siltä suojaavalle rokotteelle olisi suuri tarve.

Kyseistä TAK-003-rokotetta testattiin rokottamalla 19 000 denguealueilla asuvaa 4–16-vuotiasta joko varsinaisella rokotteella tai lumevalmisteella.

Tutkimuksen perusteella rokote näyttäisi antavan noin 80-prosenttisen suojan denguekuumetta vastaan, mikä on parempi kuin tällä hetkellä monissa maissa käytössä olevalla rokotteella. Rokote vähensi myös sairaalahoitoa edellyttäviä sairastumisia ja tehosi riippumatta mahdollisesta aikaisemmasta denguetartunnasta.

Rokote oli tehokkain DENV-2-virustyyppiä vastaan, mikä on ymmärrettävää, sillä rokote perustuu siihen. Teho oli jonkin verran heikompi muita denguen virustyyppejä vastaan, mutta tästä saadaan toivon mukaan lisää tietoa, kun potilaita seurataan pitempään.

Denguekuumeeseen sairastuu vuosittain lähes 400 miljoonaa ihmistä. Se voi lievimmillään olla täysin oireeton, mutta vakavista tapauksista noin viidennes johtaa hoitamattomana kuolemaan.

Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

20. marraskuuta 2019

Tulosten perusteella länsimaissa tulehduksellisiin suolistosairauksiin sairastutaan suurin piirtein yhtä usein kuin aiemminkin, mutta koska potilaat pysyvät nykyään paremmin hengissä ja elävät muutenkin pidempään, potilaiden kokonaismäärä on kasvanut. Nykyään lähes 7 miljoonaa ihmistä potee näitä sairauksia. Tiedot käyvät ilmi 195 maata kattavasta selvityksestä.

Eniten potilaita on Yhdysvalloissa sekä Iso-Britanniassa. Niissä kummassakin sadasta tuhannesta asukkaasta noin 450–460 sairastaa tulehduksellista suolistosairautta. Noin neljännes kaikista maailman tulehduksellista suolistosairautta potevista on yhdysvaltalaisia.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat selvästi yleisempiä varakkaissa maissa, mutta niiden ilmaantuvuus on lähtenyt nousuun myös alemman tulotason maissa. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta todennäköinen selitys on elintapojen ja varsinkin ruokavalion muutokset.

Tutkimus julkaistiin Lancet Gastroenterology & Hepatology -lehdessä.

Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus ovat keskeisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet. Crohnin tauti on pitkäaikainen ja helposti uusiutuva tulehduksellinen suolistosairaus, joka aiheuttaa muun muassa vatsakipuja, ripulia tai ummetusta, laihtumista ja kuumeilua. Siihen sairastuu vuosittain noin 500 suomalaista.

Haavainen paksusuolitulehdus eli haavainen koliitti on tuntemattomasta syystä aiheutuva pitkäaikainen sairaus, johon liittyvät suolen haavaumat ja tulehdukset aiheuttavat verenvuotoa ja kipuilua.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla