Kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
https://oivahymy.fi/yrityshaku
7. syyskuuta 2026 – Tuore tutkimus paljastaa, että lähes kaikilla yli 40-vuotiailla löytyy olkapään kuvantamistutkimuksissa poikkeavuuksia. Yllättävää on, että löydökset ovat yhtä tavallisia kivuttomissa kuin kipeissäkin olkapäissä. Lue koko artikkeli
7. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'terveys
\n\n\nTuore tutkimus paljastaa, että lähes kaikilla yli 40-vuotiailla löytyy olkapään kuvantamistutkimuksissa poikkeavuuksia. Yllättävää on, että löydökset ovat yhtä tavallisia kivuttomissa kuin kipeissäkin olkapäissä.
\n\n\n\n
Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock
Tuore suomalaistutkimus pyrki selvittämään kuinka yleisiä poikkeavat olkapään kuvantamislöydökset ovat tavallisessa väestössä ja selittävätkö ne olkapääkipua.
\n\n\n\nTulos oli\xa0yksiselitteinen: yli 40-vuotiaista suomalaisista 99 prosentilla oli vähintään yksi poikkeava löydös kiertäjäkalvosimessa, neljän jänteen muodostamassa rakenteessa, joka liikuttaa ja tukee olkapäätä. Löydökset vaihtelivat lievistä rappeumamuutoksista vaikeimpaan asteeseen eli koko jänteen läpäisevään repeämään, joka todettiin 11 prosentilla. Olkanivelen nivelrikko löytyi 39 prosentilta. Löydökset lisääntyivät ja vaikeutuivat iän myötä.
\n\n\n\n– Odotimme löydösten olevan yleisiä, mutta emme sitä, että ne olisivat käytännössä universaaleja. 99 prosenttia oli enemmän kuin osasimme aavistaa, sanoo väitöskirjatutkija\xa0Thomas Ibounig\xa0Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.”
\n
Tutkimukseen osallistuneiden 602 suomalaisen molemmat olkapäät kuvattiin röntgenillä ja magneettikuvauksella. Osallistujat olivat 41–76-vuotiaita, ja heidät poimittiin satunnaisesti kansallisesti edustavasta Terveys 2000 -aineistosta. Kukaan ei siis hakeutunut tutkimukseen oireiden vuoksi.
\n\n\n\nTutkimuksen ratkaisevin havainto koski oireita. Kiertäjäkalvosimen muutoksia oli lähes yhtä usein sekä\xa0oireilevissa\xa0että oireettomissa olkapäissä: 96 prosentissa oireettomista ja 98 prosentissa oireisista. Läpäiseviä repeämiä oli aluksi enemmän oireisissa olkapäissä, mutta ero hävisi, kun muut löydökset ja kliinisen tutkimuksen testit otettiin huomioon. Peräti 78 prosenttia kaikista läpäisevistä repeämistä löytyi olkapäistä, joissa ei ollut lainkaan oireita.
\n\n\n\nSama toistui nivelrikossa. Nivelrikkolöydöksistä 85 prosenttia ja vaikea-asteisista nivelrikoista 78 prosenttia todettiin oireettomissa olkapäissä.
\n\n\n\nTutkijoita yllätti myös se, ettei kliininen tutkimus auttanut erottamaan oireilevaa repeämää sattumalöydöksestä.
– Emme väitä, etteivätkö rakenteelliset muutokset koskaan selittäisi kipua. Joillakin potilailla ne varmasti selittävät sen. Emme vain tällä hetkellä pysty erottamaan näitä potilaita siitä suuresta joukosta, jolla on sama löydös ilman oireita, Ibounig sanoo.
Tutkijoiden mukaan syyt ovat todennäköisesti erilaisia eri ihmisillä, ja kipuun vaikuttavat rakenteen ohella kuormitus, kivun säätely hermostossa, uni, mieliala ja yleisterveys.
\n\n\n\n– Niin kauan kuin emme osaa luotettavasti tunnistaa, kenen kipua rakenteellinen löydös selittää, potilaita ei pitäisi altistaa leikkauksille. Epävarmuuden vallitessa varovaisuus on kaikkien – niin potilaan kuin terveydenhuoltojärjestelmän etu, Ibounig pohtii.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\n1. syyskuuta 2026 – Vapaa-ajan liikunta on yhdistetty pienempään muistisairauksien riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan fyysisesti kuormittavalla työllä on päin vastainen vaikutus. Lue koko artikkeli
1. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'terveys
\n\n\nVapaa-ajan liikunta on yhdistetty pienempään muistisairauksien riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan fyysisesti kuormittavalla työllä on päin vastainen vaikutus.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Vapaa-ajan liikunta liittyy pienempään muistisairauksien riskiin, mutta työssä tapahtuva tai työmatkaliikunta eivät välttämättä vaikuta samoin. Tuoreen meta-analyysin tulokset viittaavat siihen, että liikunnan yhteys muistisairauksiin voi riippua siitä, missä yhteydessä se tapahtuu.
\n\n\n\nTiedot käyvät ilmi 74 tutkimuksen aineistot ja yli 4 miljoonan aikuisen tiedot kattavasta meta-analyysista. Tutkimusten seuranta-ajat olivat keskimäärin kymmenen vuoden luokkaa, ja niiden aikana yhteensä 64 000 osallistujaa sairastui dementiaan.
\n\n\n\nVapaa-ajan liikuntaa harrastavat sairastuivat dementiaan neljänneksen epätodennäköisemmin kuin vain vähän vapaa-ajallaan liikkuvat, tulokset osoittivat.
\n\n\n\nTyöperäinen fyysinen aktiivisuus ja työmatkaliikunta eivät liittyneet pienempään dementiariskiin, vaan meta-analyysissa niiden havaittiin keskimäärin liittyvän suurempaan riskiin. Näyttö perustui kuitenkin melko vähäiseen tutkimusmäärään etenkin työmatkaliikunnan osalta.
\n\n\n\nTulokset vahvistavat näyttöä vapaa-ajan liikunnan ja dementiariskin yhteydestä, mutta herättävät myös kysymyksiä työssä ja työmatkalla tapahtuvan fyysisen kuormituksen vaikutuksista. Fyysisesti raskas työ voi olla hyvin yksipuolista ja kuormittavaa, ja tutkimusten mukaan se usein liittyy myös alhaisempaan sosioekonomiseen asemaan ja moniin riskitekijöihin, jotka saattavat suurentaa dementiariskiä. Työmatkaliikunta sekään ei kaikissa maissa automaattisesti tarkoita esimerkiksi vapaaehtoista pyöräilyä toimistolle, vaan voi olla käytännön sanelema pakko pienituloisille.
\n\n\n\nTutkijat huomauttavat, etteivät etenkään työ- ja työmatkaliikuntaa koskevat tutkimukset olleet kovin korkealaatuisia ja niiden yhteyksiä dementiariskiin pitäisi selvittää lisää paremmissa ja suuremmissa tutkimuksissa. Globaalisti ihmiset ovat myös hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, millaiset mahdollisuudet heillä on vapaa-ajan liikuntaan ja millaista fyysinen rasitus töissä on.
\n\n\n\n\n\n\n\n
Fakta
\n\n\n\nLähde: Terveyskylä.fi
\n27. elokuuta 2026 – Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lähes puolet suurempi naisilla, jotka sairastavat endometrioosia. Syynä voi olla endometrioosiin liittyvä pitkäaikainen tulehdustila. Lue koko artikkeli
27. elokuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': 'terveys
\n\n\nRiski sairastua tyypin 2 diabetekseen on lähes puolet suurempi naisilla, jotka sairastavat endometrioosia. Syynä voi olla endometrioosiin liittyvä pitkäaikainen tulehdustila.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Endometrioosia potevat naiset saattavat olla muita alttiimpia sairastumaan tyypin 2 diabetekseen. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan riski havaitaan etenkin tiettyjä endometrioosin alatyyppejä sairastavilla.
\n\n\n\nEndometrioosin suomenkielinen nimi on kohdun limakalvosirottuma. Siinä kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella, tavallisesti vatsakalvon pinnalla pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välissä tai munasarjojen pinnalla.
\n\n\n\nTutkimuksessa hyödynnettiin lähes 3 miljoonan naisen terveysrekisteritietoja vuosilta 1996–2021. Keskimäärin 11-vuotisen seurannan aikana noin 100 000 naisella todettiin endometrioosi.
\n\n\n\n\n\n\n\n\nEndometrioosia sairastaa noin joka kymmenes nainen.
\n
Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana oli lähes puolet suurempi naisilla, joilla todettiin endometrioosi. Riski oli vielä suurempi naisilla, joiden endometrioosi oli epätyypillinen ja sijaitsi esimerkiksi lantion ulkopuolella. Myös premenopausaaliset sekä naiset, joiden painoindeksi oli alle 30, olivat suurentuneessa sairastumisvaarassa, jos heillä oli endometrioosi.
\n\n\n\nTutkimuksen aineistosta ei voi päätellä, mistä endometrioosin ja tyypin 2 diabeteksen yhteys johtuu, mutta endometrioosiin liittyvä pitkäaikainen tulehdustila on yksi mahdollinen selitys. Lisäksi monet muutkin seikat ovat kuitenkin voineet vaikuttaa tuloksiin.
\n\n\n\n\n\n\n\nFakta
\n\n\n\n