Kesän 2026 poikkeavat aukioloajat 20.3.2026
Juhannus
Pe 19.6 klo 9-12
La 20.6 suljettu
TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN
Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Yhteystiedot
Kaartotie 2
69300 Toholampi
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Ajankohtaista
Oiva-raportti 1.10.2025 3.10.2025
https://oivahymy.fi/yrityshaku
Terveydeksi!-lehden uutisia
Ruoka-allergeenin koskettaminen harvoin vaarallista
21. syyskuuta 2026 – Ruoka-aineallergiaa aiheuttavan ruoan koskettaminen johtaa lapsilla vain harvoin vakaviin oireisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat eivät oireile lainkaan. Lue koko artikkeli
21. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n
\n\n\n\n\n
\nallergiat
\n\n\nRuoka-allergeenin koskettaminen harvoin vaarallista
\n\n\n\nRuoka-aineallergiaa aiheuttavan ruoan koskettaminen johtaa lapsilla vain harvoin vakaviin oireisiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan useimmat eivät oireile lainkaan.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Ingimage
Ruoka-aineallergiaa potevien ei tarvitse pelästyä, jos he vahingossa koskevat ruokaan, joka aiheuttaisi heille allergisen reaktion syötynä. Tuoreen tutkimuksen perusteella ihokontakti aiheuttaa vain harvoin oireita, ja ne ovat yleensä lieviä paikallisia iho-oireita.
\n\n\n\nTutkimukseen osallistui 293 lasta, joista 66 prosentilla oli jokin ruoka-aineallergia ja loput olivat terveitä tai heillä oli vain atopiaa. Osana tutkimusta kaikille lapsille tehtiin valvotuissa oloissa altistuskoe, jossa allergiareaktioita syötynä aiheuttavia ruoka-aineita pidettiin kyynärvarren iholla 15 minuutin ajan.
\n\n\n\nTulosten perusteella 84 prosenttia ruoka-aineallergisista lapsista ei saanut minkäänlaisia oireita, kun he olivat ihokontaktissa allergeenien kanssa. Noin 15 prosenttia lapsista sai lieviä ja paikallisia ihoreaktioita ja vain 1 prosentilla todettiin laajempia iho-oireita, jotka rajoittuivat testattuun käteen. Yksikään lapsi ei saanut anafylaksiaa tai systeemistä reaktiota.
\n\n\n\n\n\n\n\n\nOireilu saattaa olla yleisempää pienillä lapsilla ja lehmänmaidolle allergisilla.
\n
Havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, ettei ihokontakti allergiaa aiheuttavalle ruoalle yleensä ole vaaraksi ruoka-aineallergiaa poteville lapsille, vaikkakin osalle se voi aiheuttaa paikallisia iho-oireita. Oireilu saattaa olla yleisempää pienillä lapsilla ja lehmänmaidolle allergisilla, joten heidän kanssaan kannattaa olla varmuuden vuoksi hieman varovaisempi.
\n\n\n\n\n
'}]
Fakta
\n\n\n\nLasten ruoka-aineallergiat
\n\n\n\n- \n
- Lasten ruoka-allergioiden esiintyvyys Suomessa on noin 4 %. \n\n\n\n
- Yleisimmät allergiat ovat maito-, kananmuna- ja pähkinäallergia. \n\n\n\n
- Perheenjäsenten allergiset sairaudet, lapsen atooppinen ihottuma ja kiinteiden ruokien antamisen myöhäinen aloitus suurentavat ruoka-aineallergioiden riskiä. \n
Miksi keho tuntuu äkkiä vieraalta 40-vuotiaana?
21. syyskuuta 2026 – Hormoniheittelyä, uniongelmia tai painonnousua. Moni nainen miettii nelikymppisenä, miksi keho ei enää tunnu pelaavan samoilla säännöillä kuin ennen. Lue koko artikkeli
21. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '
\n
\n
\n\n\n\nTerveys
\n\n\nMiksi keho tuntuu äkkiä vieraalta 40-vuotiaana?
\n\n\n\nMoni nainen kokee, että nelikymppisenä oma keho ei enää tunnu omalta. Kysyimme asiantuntijalta, mitä elimistössä tapahtuu silloin.
\nTeksti Eve Risto
Kuvat Istock
\n\t\n\n\t
\n\n\n\n\n\t\t
\n\n\t\t\t\n\n
\n\tTiivistelmä
\n\n\n\n- \n
- Nelikymppisenä munasarjojen toiminta voi alkaa vaihdella, mikä voi näkyä kuukautiskierron muutoksina ja voimakkaampina PMS-oireina. \n\n\n\n
- Paino voi nousta ja rasvaa kertyä enemmän vyötärölle. Myös stressi, huono uni ja vaihdevuosien lähestyminen voivat vaikuttaa painoon ja hyvinvointiin. \n\n\n\n
- Terveelliset ruoka- ja liikuntatottumukset ovat tärkeitä erityisesti lihasmassan ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. \n\n\n\n
- Verenpaineen ja kolesterolin kaltaisten pitkäaikaissairauksien riskit kasvavat. Myös nivel- ja lihasoireita voi ilmaantua, ja ehkäisystä tulee huolehtia kuukautisten jatkuessa. \n
Hormoniheittelyä, uniongelmia tai painonnousua, jonka syitä on vaikea jäljittää. Moni nainen joutuu miettimään nelikymppisenä, miksi oma keho ei enää tunnu pelaavan samoilla säännöillä kuin ennen.
\n\n\n\nVierauden tunne voi johtua yksinkertaisesti tiedon puutteesta, vaikka kyse olisi luonnollisista asioista.
\n\n\n\n– Voi tulla yllätyksenä, että tällaisia oireita ilmaantuu iän myötä. Muutoksista ei ehkä ole ollut riittävästi tietoa etukäteen, pohtii gynekologi, Husin naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri ja dosentti Hanna Savolainen-Peltonen.
\n\n\n\nHormonitoiminnan vaihtelu on monen muutoksen takana. Se ei selitä kuitenkaan kaikkea, mitä kehossa tapahtuu. Neljänkymmenen ikävuoden tienoilla myös esimerkiksi kudosten ja nivelten ikääntymisen vaikutukset saattaa huomata ensimmäistä kertaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Kun estrogeenitasot laskevat, rasvaa alkaa usein kertyä vyötärön ympärille lantion sijaan.”
\n
Munasarjatoiminta muuttuu nelikymppisenä
\n\n\n\nEsivaihdevuosi-iässä munasarjatoiminta alkaa vähitellen muuttua. Biologinen ikääntyminen kuitenkin etenee naisilla hyvin yksilölliseen tahtiin. Jotkut eivät huomaa vielä 40-vuotiaana mitään erityistä hormonitoiminnassa, kun taas toisilla muutokset alkavat aiemmin.
\n\n\n\nKonkreettisimpiin muutoksiin kuuluu kuukautiskierron vaihtelu. Kierto voi tyypillisesti muuttua lyhyemmäksi ja vuoto runsaammaksi. Myöhemmällä iällä kuukautiset taas käyvät usein epäsäännöllisimmiksi ja harventuvat pikkuhiljaa.
\n\n\n\n– Munasarjojen toiminta on epäsäännöllisempää, ja se voi aiheuttaa suurempaa vaihtelua esimerkiksi PMS-oireisiin. Moni nainen huomaa, että ne pahenevat 40 vuoden iässä, Savolainen-Peltonen sanoo.
\n\n\n\nHormonaalisiin muutoksiin liittyviä oireita tarkkaillessaan kannattaa aina kysyä itseltään, haittaavatko ne arkea, toimintakykyä tai elämänlaatua. Jonkinasteista kierron heittelyä kokee lähes jokainen nainen. Sen sijaan esimerkiksi runsas, jopa anemiaa aiheuttava vuoto kuuluu asioihin, joista tulisi puhua lääkärille.
\n\n\n\n
\n
Paino voi nousta, vaikka elintavat eivät muutu
\n\n\n\nMoni ihmettelee myös, miksi paino tuntuu nousevan esivaihdevuosi-iässä, vaikka elintavat eivät ole muuttuneet.
\n\n\n\nAsiantuntija muistuttaa, että ikä saattaa kuitenkin vaikuttaa elintapoihin myös huomaamatta. Esimerkiksi lapsiarjen pyörityksessä ruokailu- ja liikuntatottumukset voivat muuttua pikkuhiljaa liukuen.
\n\n\n\nTutkimustulokset hormonien yhteydestä painonnousuun vaihtelevat. Toisaalta estrogeenillä on todetusti vaikutusta siihen, miten rasva jakautuu kehossa.
\n\n\n\n– Kun estrogeenitasot laskevat, rasvaa alkaa usein kertyä vyötärön ympärille lantion sijaan. Eli tulee herkemmin omenavartalo, Savolainen-Peltonen sanoo.
\n\n\n\nYksi mahdollinen selitys painonnousulle nelikymppisenä löytyy unesta. Moni esivaihdevuosi-ikäinen on elämänvaiheessa, johon liittyy paljon vaatimuksia, stressiä ja kuormitusta. Huono unen laatu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti aineenvaihduntaan, mikä voi näkyä myös painossa.
\n\n\n\nVaihdevuosien lähestyessä uni myös muuttuu usein katkonaisemmaksi, mikä voi liittyä kuumiin aaltoihin ja yöhikoiluun.
\nRavitsemus- ja liikuntasuosituksilla pääsee pitkälle
\n\n\n\nKun keho käy läpi neljänkympin tuomia muutoksia, kannattaa hyvinvointiin satsata perusteellisesti.
\n\n\n\n– Mitä aikaisemmin kiinnittää huomiota liikunta- ja ruokailutottumuksiin, sen parempi. Tapojen muuttaminen voi olla vaikeaa myöhemmällä iällä, etenkin jos painonhallinnan kanssa on haasteita, Savolainen-Peltonen toteaa.
\n\n\n\nTavalliset, Suomessa käytössä olevat ravitsemus- ja liikuntasuositukset kantavat asiantuntijan mukaan pitkälle.
\n\n\n\n\n\n\n\n\nMoni huomaa esivaihdevuosi-iässä ensimmäistä kertaa nivel- tai lihassärkyjä.
\n
Erityisen tärkeäksi keski-iässä nousee lihaskunnosta huolehtiminen. Lihasmassa alkaa vähentyä luonnostaan sekä naisilla että miehillä. Säännöllisestä kuntoilusta tulisi pitää hyvää huolta niin painonhallinnan kuin yleisen toimintakyvynkin kannalta.
\n\n\n\nLisäksi liikunta auttaa myös mahdollisiin mielialan vaihteluihin, joita vaihdevuosien lähestyminen saattaa myös tuoda tullessaan.
\n\n\n\n\n
\n\n\n\nFakta
\n\n\n\nPanosta terveeseen luustoon
\n\n\n\n- \n
- Luustosta on erityisen tärkeää huolehtia esivaihdevuosi-iässä. \n
- \n
- Laskevat estrogeenitasot ovat pitkällä aikavälillä riskitekijä luiden haurastumiselle. \n
- \n
- Kalkki ja D-vitamiini ovat tärkeimmät terveen luuston rakennuspalikat. \n
- \n
- Etenkin D-vitamiinilisän syömistä kannattaa harkita. \n
Pitkäaikaissairauksien riskit nousevat
\n\n\n\nNelikymppisenä riski sairastua erilaisiin pitkäaikaissairauksiin nousee. Suomalaisilla etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä.
\n\n\n\n– Riski on suomalaisella keskimääräistä korkeampi. Osalla esimerkiksi verenpaine voi alkaa hiljalleen nousta, eikä se anna mitään kovin selkeitä merkkejä, Savolainen-Peltonen kertoo.
\n\n\n\nVerenpaineen ja kolesterolin tarkkailun lisäksi esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöön kannattaa kiinnittää huomiota. Moni huomaa esivaihdevuosi-iässä ensimmäistä kertaa nivel- tai lihassärkyjä, jotka voivat vaatia liikuntatottumusten säätelyä.
\n\n\n\nSavolainen-Peltonen nostaa esiin myös ehkäisyn esivaihdevuosi-iässä. Vaikka hedelmällisyys laskeekin, on raskauden mahdollisuus olemassa.
\n\n\n\n– Tämä näkökulma unohtuu usein. Jos raskautta ei toivo, tulisi ehkäisystä huolehtia niin kauan kuin kuukautiskierto jatkuu, hän muistuttaa.
\n\n\n\n\n\n\n\n'}]Statiineilla voi olla diabeetikolle yllättävä lisähyöty
16. syyskuuta 2026 – Tuoreen tutkimuksen mukaan statiinilääkityksen varhainen aloittaminen voi liittyä pienempään dementiariskiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Lue koko artikkeli
16. syyskuuta 2026
[{'type': 'text/html', 'language': None, 'base': 'https://www.terveydeksi.fi/osasto/terveys-ja-hyvinvointi/feed/', 'value': '\n
\n\n\n\n\n
\nlääketieto
\n\n\nStatiineilla voi olla diabeetikolle yllättävä lisähyöty
\n\n\n\nTuoreen tutkimuksen mukaan statiinilääkityksen varhainen aloittaminen voi liittyä pienempään dementiariskiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla.
\n\n\n\n
Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock
Statiinilääkitykset saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan pienentää tyypin 2 diabetesta sairastavien dementiariskiä. Yhteys on voimakkain, kun lääkitys aloitetaan vuoden sisällä diabetesdiagnoosista.
\n\n\n\nTutkimuksessa tarkasteltiin 130 000 tanskalaista, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes vuosina 2006–2019. Potilaiden tiedot saatiin rekistereistä ja heitä seurattiin keskimäärin seitsemän vuoden ajan. Hieman alle 3 prosenttia osallistujista sai dementiadiagnoosin seurannan aikana.
\n\n\n\nVerrattuna potilaisiin, jotka eivät käyttäneet statiineja, statiinilääkityksen vuoden sisällä diabetesdiagnoosista aloittaneet sairastuivat dementiaan 15 prosenttia epätodennäköisemmin. Myöhemmin aloitettu statiinilääkitys liittyi puolestaan 10 prosenttia pienempään dementiariskiin.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n”Statiinihoito vähentää merkittävästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, sydäninfarkteja sekä aivoinfarkteja.”
\n
Tutkijat arvioivat, että kymmenen vuoden aikana ilman statiineja dementiaan sairastuisi noin 39 potilasta tuhannesta. Samana aikana statiinilääkityksen vuoden sisällä diagnoosista aloittaneista sairastuisi vain 33 tuhannesta.
\n\n\n\nKoska tutkimus oli seurantatutkimus, sen perusteella ei voi varmasti todeta, että havaittu dementiariskin pienentyminen johtui vain ja ainoastaan statiinilääkityksistä. Statiinit on tosin yhdistetty pienempään dementiariskiin useissa aikaisemmissa tutkimuksissa ja muissa väestöissä.
\n\n\n\nJos tulokset varmistuvat uusissa tutkimuksissa, varhainen statiinilääkitys voisi auttaa monia tyypin 2 diabetesta sairastavia ja mahdollisesti estäisi dementioita tässä potilasryhmässä.
\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n\n\n\n'}]
Fakta
\n\n\n\nStatiinit
\n\n\n\n- \n
- Statiinit alentavat veren kolesterolia estämällä HMG-CoA-reduktaasi-nimistä entsyymiä, jota maksa tarvitsee kolesterolin valmistamiseen. \n\n\n\n
- Statiinihoito vähentää merkittävästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta, sydäninfarkteja sekä aivoinfarkteja. \n\n\n\n
- Yleisimmät Suomessa käytetyt statiinit ovat atorvastatiini, simvastatiini, rosuvastatiini, pravastatiini, fluvastatiini ja lovastatiini. \n