Asiantunteva henkilökuntamme on valmiina palvelemaan Sinua! Meiltä löydät erityisasiantuntijan diabeteksen hoitoon ja lääkehoitojen arviointiin. Haluamme auttaa kaikissa lääkehoitoon liittyvissä ongelmissasi ja antaa myös lääkkeettömiä vinkkejä sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Meidän avustuksellamme voit löytää myös lääkkeen nimeltä liikunta!
Tervetuloa palveltavaksi!
Apteekkari Kaija Varila
https://www.facebook.com/toholamminapteekki
Erityispalvelut: Lääkkeiden annosjakelupalvelu, inhalaatiohoidon tarkistus, diabetespalvelu, verenpaineen mittaus, lääkehoidon arviointi
Muut erityispalvelut: Liikkujan apteekki
Palvelukielet: Suomi
Palveluhenkilöt: sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö
Aukioloajat
ma-pe 9-17, la 9-14
Aukioloajat kesällä
samat
Puhelin
(06) 885 977 tai 044 7799492
Sähköposti
toholammin.apteekki@apteekit.net
Kotisivut
toholammin-apteekki.eapteekki.fi/
Apteekki on avoinna jouluviikolla ja vuodenvaihteessa seuraavasti :
ma-ti 22.-23.12. klo 9-17
ke 24.12. (Jouluaatto) klo 9-12
to-pe 25.-26.12. (Joulupäivä ja Tapaninpäivä) suljettu
la 27.12. klo 9-14
su 28.12. suljettu
ma-ke 29.-31.12. klo 9-17
to 1.1. ( Uudenvuodenpäivä ) suljettu
pe 2.1. klo 9-17
la 3.1. klo 9-14
su 4.1. suljettu
Toivotamme kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää tulevaa vuotta 2026 !
https://oivahymy.fi/yrityshaku
19. tammikuuta 2026 – Tuoreen tutkimuksen mukaan ibuprofeeni yksistään on paras apu lasten haavereiden hoitoon. Opioidien tai parasetamolin lisäämisellä ei saada lisähyötyä kivunlievitykseen. Lue koko artikkeli
19. tammikuuta 2026
Lapsen venähdykset, lievät luunmurtumat ja vastaavat vammat voivat olla kivuliaita, mutta ibuprofeenia jo saavan lapsen kivut eivät lievity sen paremmin, vaikka hänelle annettaisiin myös opioidia tai parasetamolia.
Tiedot käyvät ilmi kanadalaistutkimuksesta, jossa 650 lasta satunnaistettiin saamaan joko pelkkää ibuprofeenia tai lisäksi opioidia tai parasetamolia. Lapset oli tuotu sairaalaan akuutin venähdyksen, nyrjähdyksen, luunmurtuman tai muun raajavamman takia. Tutkimuksesta rajattiin pois tapaukset, jotka vaativat leikkaushoitoa.
Tulosten perusteella lapset kokivat kipujensa lievittyneen yhtä paljon riippumatta siitä, saivatko he pelkkää ibuprofeenia vai lisäksi parasetamolia tai opioidia. Kipuja arvioitiin tunti lääkityksen aloittamisesta.
Vakavia haittavaikutuksia ei tutkimuksessa havaittu, mutta lievempiä haittoja kuten pahoinvointia tai huimausta koki 28 prosenttia opioideja ibuprofeenin lisäksi saaneista. Muissa ryhmissä lieviä haittavaikutuksia oli vain 6 prosentilla.
Kanadalaisten tulokset osoittavat ibuprofeenilääkityksen olevan hyvä valinta akuutin raajavamman saaneen lapsipotilaan kivunlievitykseen eikä muiden kipulääkkeiden lisääminen todennäköisesti paranna tilannetta. Lasten kivunlievitykseen kaivataan silti parannuksia, sillä asianmukaisesta hoidosta huolimatta merkittävä osa lapsipotilaista ei koe saavansa riittävää lievitystä kipuihinsa.
Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
14. tammikuuta 2026 – Pitkään kestävä työperäinen altistuminen esimerkiksi kemikaaleille tai puupölylle voi aiheuttaa lähes viidenneksen aikuisten astmoista. Lue koko artikkeli
14. tammikuuta 2026
Pitkään kestävä työperäinen altistuminen voi aiheuttaa lähes viidenneksen aikuisten astmoista, tuore tutkimus osoittaa. Tutkijat toivovat entistä suurempaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 Euroopan maassa 20 vuoden aikana kerättyä aineistoa, joka koostui 5 600 aikuisen koko työhistoriasta ja terveystiedoista. Osallistujat olivat terveitä seurannan alussa, mutta sen aikana noin viidennes heistä sai astmadiagnoosin.
Tulosten perusteella erilaiset hengitysteitä herkistävät ja ärsyttävät altistumiset liittyivät 25–40 prosenttia suurempaan riskiin sairastua astmaan, kun altistuminen jatkui vuosikausia. Osa tapauksista liittyi kemikaalialtistukseen, mutta altistuminen monille eloperäisille aineksille, kuten kasvien, eläinten tai mikrobien osille, oli yleinen ammattiastmojen aiheuttaja. Myös esimerkiksi puupöly, puhdistus- ja valkaisuaineet sekä home- ja sienialtistus suurensivat ammattiastman todennäköisyyttä.
Havaintojensa perusteella tutkijat arvioivat, että noin 18 prosenttia aikuisilla todettavista astmoista voi liittyä työperäisiin altistuksiin, mikä tekee niistä merkittävän terveysongelman. He kaipaavatkin nykyistä mittavampaa panostusta työntekijöiden suojaamiseen ja työperäisen altistuksen vähentämiseen.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Thorax-lehdessä.
Suomessa korvataan ammattitautina 50–100 astmaa vuodessa. Yli puolet ammattiastmoista kehittyy herkistymisen kautta ja noin 10–20 prosenttia hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävistä aineista.
12. tammikuuta 2026 – Sydämen vajaatoimintaa sairastavien kuolleisuus näyttäisi suurentuvan päivinä, jotka ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Sama ilmiö on havaittavissa myös kovilla helteillä. Lue koko artikkeli
12. tammikuuta 2026
Sydämen vajaatoimintaa sairastavien kuolleisuus näyttäisi suurentuvan päivinä, jotka ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä tai kuumia. Ilmiö on voimistunut viime vuosina todennäköisesti väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.
Tuoreen ruotsalaistutkimuksen havainnot julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä, ja niiden perusteella sydämen vajaatoimintaa sairastavien riski menehtyä on noin 10–20 prosenttia suurempi poikkeuksellisen kylminä päivinä ja 2–8 prosenttia suurempi erittäin kuumina päivinä. Tutkimuksessa käytettiin 250 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan ja vuosina 2006–2021 menehtyneen potilaan rekisteritietoja.
Kylmiin päiviin liittyvä kuolleisuusvaikutus oli tasainen vuosien varrella, mutta kuumuuteen liitetty vaikutus voimistui vuosina 2014–2021. Tutkijat uskovat tämän johtuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta merkittävä vaikutus on todennäköisesti myös väestön ikääntymisellä.
Kylmät päivät olivat suurempi riski miehille, diabetesta sairastaville ja diureettilääkityksellä oleville. Kuumat päivät olivat puolestaan vaarallisempia muun muassa rytmihäiriöpotilaille.
Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lämpötilan lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää ilmiötä. Kylmyys ja kuumuus voivat esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mikä puolestaan heijastuu riskeihin.
Aiempien tutkimusten perusteella poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät myös muista sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Kylmyys ja kuumuus ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.
Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.
