TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

12. tammikuuta 2026

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien kuolleisuus näyttäisi suurentuvan päivinä, jotka ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä tai kuumia. Ilmiö on voimistunut viime vuosina todennäköisesti väestön ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen havainnot julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä, ja niiden perusteella sydämen vajaatoimintaa sairastavien riski menehtyä on noin 10–20 prosenttia suurempi poikkeuksellisen kylminä päivinä ja 2–8 prosenttia suurempi erittäin kuumina päivinä. Tutkimuksessa käytettiin 250 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan ja vuosina 2006–2021 menehtyneen potilaan rekisteritietoja.

Kylmiin päiviin liittyvä kuolleisuusvaikutus oli tasainen vuosien varrella, mutta kuumuuteen liitetty vaikutus voimistui vuosina 2014–2021. Tutkijat uskovat tämän johtuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta merkittävä vaikutus on todennäköisesti myös väestön ikääntymisellä.

Kylmät päivät olivat suurempi riski miehille, diabetesta sairastaville ja diureettilääkityksellä oleville. Kuumat päivät olivat puolestaan vaarallisempia muun muassa rytmihäiriöpotilaille.

Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lämpötilan lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää ilmiötä. Kylmyys ja kuumuus voivat esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mikä puolestaan heijastuu riskeihin.

Aiempien tutkimusten perusteella poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät myös muista sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Kylmyys ja kuumuus ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat.

Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.

Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

8. tammikuuta 2026

Välimeren perinteinen ruokavalio voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää psoriaasioireita potilailla, jotka saavat myös tavanomaista hoitoa. Tutkimuksen tulokset pitää tosin vielä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Dermatology -lehdessä, ja siihen osallistui 38 lievää tai keskivaikeaa psoriaasia potevaa aikuista. Osana tutkimusta puolet potilaista siirtyi 16 viikoksi ravitsemusterapeutin ohjauksessa välimerelliseen ruokavalioon ja sai viikoittain ilmaiseksi oliiviöljyä. Loput toimivat verrokkeina ja jatkoivat tavallista ruokavaliotaan.

Välimerellistä ruokavaliota noudattavien psoriaasi lievittyi ja rauhoittui selvästi enemmän kuin verrokkien, tulokset osoittivat. Muutos oli suurin potilailla, jotka noudattivat ruokavaliota tunnollisimmin. Tutkijat havaitsivat myös suotuisia vaikutuksia potilaiden veren glukoositasoissa.

Perinteinen Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja. Tällainen ruokavalio on monella tapaa hyväksi terveydelle ja voi hillitä kehon tulehdustiloja, mikä todennäköisesti selittää myös nyt saadut tulokset.

Vaikka tulokset ovat lupaavia, ne perustuvat pieneen potilasaineistoon ja lyhyeen seurantaan. Tämän vuoksi havainnot pitää vielä varmistaa suuremmissa ja pitemmissä tutkimuksissa.

Psoriaasi on tulehduksellinen ihon ja nivelten sairaus, jota potee noin kaksi suomalaista sadasta. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi aiheuttaa mm. arkuutta ja aamujäykkyyttä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

7. tammikuuta 2026

Lasten ja nuorten korkea verenpaine on nykyään lähes kaksi kertaa yleisempää kuin vielä 20 vuotta sitten, tuore selvitys osoittaa. Lihavuuden yleistyminen on todennäköisesti kehityksen keskeinen syy.

Tiedot perustuvat 96 tutkimuksen ja yli 440 000 alle 19-vuotiaan tietojen yhteisanalyysiin, ja sen perusteella vuonna 2000 arviolta 3,5 prosentilla pojista oli korkea verenpaine, joka oli todettu ainakin kolmessa eri mittauksessa. Vuonna 2020 korkea verenpaine todettiin jo 6,5 prosentilla pojista. Kehitys oli samanlainen tytöillä, mutta luvut olivat hieman pienempiä.

Korkea verenpaine yleistyi lapsuudesta nuoruuteen ja oli yleisintä 14-vuotiailla. Tämän jälkeen diagnoosit vähentyivät.

Hiljattain julkaistiin toinen tutkimuskatsaus, jonka perusteella verenpaine on kolmessa peräkkäisessä mittauksessa koholla noin 4 prosentilla alle 19-vuotiaista ja 12 prosentilla yhden mittauksen perusteella. Tässä tutkimuksessa korkea verenpaine liittyi hyvin voimakkaasti ylipainoon ja lihavuuteen.

Korkea verenpaine ei todennäköisesti näy lapsen voinnissa tai terveydessä millään tavoin, mutta aikuisikään jatkuessa se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä lukuisilla muille sairauksille. Riittävä liikunta, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sekä mahdollisten liikakilojen laihduttaminen todennäköisesti laskevat myös lasten verenpainetta.

Tutkimus julkaistiin Lancet Child & Adolescent Health -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla