TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

17. syyskuuta 2025

Kouluterveyskyselyn 2025 tuoreiden tulosten mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin. Kyselyssä tarkasteltiin elintapoja sen mukaan, liikkuvatko lapset ja nuoret ainakin tunnin päivässä, nukkuvatko he arkisin kahdeksan tuntia yössä ja syövätkö aamupalan joka arkiaamu.

Tulokset kertovat, että 8.- ja 9.-luokkalaisista noin puolet söi aamupalan arkiaamuisin ja hieman yli joka neljäs kertoi liikkuneensa viimeksi kuluneen viikon aikana vähintään tunnin päivässä kaikki liikkuminen yhteenlaskettuna.

Noin kaksi kolmasosaa nukkui arkisin ainakin kahdeksan tuntia yössä. Kaikki edellä mainitut elintavat toteutuivat pojista kuitenkin vain 17 prosentilla ja tytöistä yhdeksällä prosentilla.

Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista 34 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia söi aamupalan, liikkui tunnin päivässä ja nukkui mielestään riittävästi. Nukkumisesta kysyttiin alakoululaisilta eri tavalla, joten osuudet eivät ole suoraan verrattavissa nuorten tuloksiin.

- Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen tukea terveellisten elintapojen noudattamiseen ja säännölliseen arkirytmiin. Riittävä uni, liikunta ja ravitsemus ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Niiden merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa, toteaa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2025 yhteensä noin 270 000 perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

10. syyskuuta 2025

Vessanpöntöllä kännykkää selaavat saattavat saada peräpukamia muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Kännykkä kädessä pöntöllä tulee istuttua pitempään, mikä luultavasti selittää pukamariskin.

Tiedot perustuvat kyselytutkimukseen, johon osallistui 125 aikuista kolonoskopiaan ohjattua aikuista. Tähystystutkimuksen tekijät tutkivat potilaat myös peräpukamien varalta.

Kaikkiaan 66 prosenttia potilaista kertoi käyttävänsä kännykkää pöntöllä istuessaan, ja heillä peräpukamia todettiin lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin muilla potilailla. Tämä havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden ikä, elintavat ja vessatottumukset.

Kännykänselaajat istuivat pöntöllä selvästi pitempään kuin muut potilaat, mikä tutkijoiden mukaan todennäköisesti selittää tuloksia. Lähes 40 prosenttia kännykkää vessassa käyttävistä istui pöntöllä yli viisi minuuttia. Muista potilaista pitkiä istuntoja harrasti vain 7 prosenttia.

Tulokset olisi hyvä varmistaa suuremmissa tutkimuksissa, mutta tutkijat suosittavat silti jättämään kännykän selaamisen muihin hetkiin.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä PLOS One -lehdessä.

Peräpukamat ovat seuraus anaalityynykkeiden suurentumisesta tai pullistumisesta peräaukon ulkopuolelle. Verenvuoto, kutina ja hygieniaongelmat ovat yleisimmät oireet, mutta yleensä peräpukamat paranevat itsestään.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

14. elokuuta 2025

Ihmisten kanssa säännöllisesti työskentelevät ammattilaiset, kuten sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijät, ovat keskimääräistä suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen, selviää laajasta Ruotsissa tehdystä rekisteritutkimuksesta.

Kuormittavat emotionaaliset vaatimukset asiakas-, oppilas- ja potilastyössä suurentavat diabetesriskiä miehillä noin 20 % ja naisilla 24 %. Erilaiset konfliktitilanteet, kuten haastavat kohtaamiset, suurentavat diabetesriskiä miehillä 15 % ja naisilla 20 %.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan sosiaalisen ja emotionaalisen tuen puute työpaikalla pahentaa tilannetta entisestään, koska työntekijät jäävät yksin kuormituksen kanssa. Sairastumisriskiä suurentaa myös se, että työstressistä kärsivillä on usein epäterveellisemmät elintavat.

Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Aiempien tutkimusten mukaan monet työhön liittyvät haitalliset tekijät, kuten työstressi, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta ja arvostuksen puute, suurentavat diabetesriskiä. Tutkimuksissa on selvinnyt myös, että stressi voi esimerkiksi käynnistää elimistössä hiljaisen tulehdustilan, häiritä rasva-aineenvaihduntaa ja suurentaa kortisolipitoisuuksia, mitkä kaikki voivat edistää aikuistyypin diabeteksen kehittymistä.

Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana noin kolme miljoonaa Ruotsissa asuvaa työssä olevaa henkilöä, iältään 30–60 vuotta. Tutkimus julkaistiin Occupational and Environmental Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla