TERVETULOA TOHOLAMMIN APTEEKKIIN

25. maa­lis­kuu­ta 2025

Epä­sään­nöl­li­set nuk­ku­maan­me­no- ja he­rää­mi­sa­jat saat­ta­vat liit­tyä suu­ren­tu­nee­seen vaa­raan sai­ras­tua sydän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tei­hin, tuore tut­ki­mus osoit­taa. Yh­teys näh­dään riip­pu­mat­ta unien pi­tuu­des­ta.

Tu­los­ten pe­rus­teel­la epä­sään­nöl­li­ses­ti nuk­ku­vat sai­ras­tui­vat sy­dä­nin­fark­tiin, ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­ri­öön tai sy­dä­men va­jaa­toi­min­taan nel­jän­nek­sen to­den­nä­köi­sem­min kuin sa­ma­ni­käi­set, joi­den uni­ryt­mi oli sään­nöl­li­nen. Tämä ha­vait­tiin kah­dek­san­vuo­ti­ses­sa seu­ran­nas­sa.

Tut­ki­jat sel­vit­ti­vät myös unen mää­rän vai­ku­tuk­sia sai­ras­tu­mis­ris­kei­hin, mutta ai­na­kaan tämän ai­neis­ton pe­rus­teel­la se ei vai­kut­ta­nut epä­sään­nöl­li­seen uni­ryt­miin lii­tet­tyi­hin ris­kei­hin.

Vaih­te­le­vat nuk­ku­maan­me­no- ja he­rää­mi­sa­jat on yh­dis­tet­ty ter­veys­ris­kei­hin ai­em­min­kin, mutta tark­kaa syytä il­miöl­le ei tie­de­tä. Esi­mer­kik­si im­muu­ni­puo­lus­tuk­sen tai hor­mo­ni­toi­min­nan häi­riin­ty­mi­nen, tu­leh­dus­ti­la ja monet elin­ta­vat voi­vat olla yh­tey­den taus­tal­la. Asian sel­vit­tä­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin li­sä­tut­ki­muk­sia.

Tut­ki­mus jul­kais­tiin Jour­nal of Epi­de­mio­lo­gy & Com­mu­ni­ty Health -leh­des­sä, ja sii­hen osal­lis­tui 72 000 brit­tiai­kuis­ta. Nuk­ku­mis­ryt­miä mi­tat­tiin ak­tii­vi­suus­ran­nek­keil­la vii­kon ajan, minkä jäl­keen osal­lis­tu­jia seu­rat­tiin kes­ki­mää­rin kah­dek­san vuot­ta.

Ar­tik­ke­li ter­vey­dek­si.fi-si­vus­tol­la

24. maa­lis­kuu­ta 2025

Ter­vey­den- ja hy­vin­voin­nin­lai­tok­sen (THL:n) re­kis­te­ri­tie­to­jen mu­kaan las­ten ja nuor­ten ADHD-diag­noo­sien määrä on edel­leen kas­va­nut. Vuon­na 2023 noin 11 pro­sen­til­la ala­kou­lui­käi­sis­tä po­jis­ta oli ADHD-diag­noo­si. 13–17-vuo­tiail­la po­jil­la vas­taa­va osuus oli noin 10 pro­sent­tia. Ala­kou­lui­käi­sil­lä ty­töil­lä ADHD-diag­noo­sien ylei­syys oli noin 4 pro­sent­tia ja 13–17-vuo­tiail­la noin 6 pro­sent­tia.

ADHD eli ak­tii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riö on ylei­nen lap­suu­des­sa al­ka­va ja usein ai­kui­suu­teen saak­ka jat­ku­va neu­ro­ke­hi­tyk­sel­li­nen oi­reyh­ty­mä.

Las­ten ja nuor­ten ADHD-diag­noo­sit ovat yleis­ty­neet viime vuo­si­na suh­teel­li­ses­ti voi­mak­kaim­min 13–17-vuo­tiail­la ty­töil­lä.

- Las­ten ja nuor­ten ADHD-diag­noo­sien yleis­ty­mi­nen ei ole vielä ta­saan­tu­mas­sa. Li­säk­si tu­lok­set vah­vis­ta­vat osal­taan kä­si­tys­tä siitä, että ty­töil­lä diag­no­soin­ti ta­pah­tuu poi­kiin näh­den sel­väs­ti myö­hem­min. Vas­taa­vaa on ha­vait­tu myös Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa”, to­te­aa Kelan eri­kois­tut­ki­ja Miika Vuori.

Alu­eel­li­set erot isoja

Myös ADHD-lääk­kei­den käyt­tö yleis­tyy lap­sil­la ja nuo­ril­la. Kelan hal­lin­noi­mien re­kis­te­ri­tie­to­jen mu­kaan vuon­na 2023 niitä käyt­ti lähes 46 500 lasta ja nuor­ta. Heis­tä 33 100 oli poi­kia ja 13 350 tyt­tö­jä.

Hy­vin­voin­tia­luei­den vä­li­set erot las­ten ja nuor­ten ADHD-diag­noo­sien ylei­syy­des­sä ja ADHD-lääk­kei­den käy­tös­sä ovat suu­ria. Las­ten ja nuor­ten ADHD-diag­noo­sit ja ADHD-lääk­kei­den käyt­tö ovat ylei­sim­piä Itä-Suo­mes­sa ja har­vi­nai­sim­pia Poh­jan­maal­la ja Itä-Uusi­maal­la.

- Suu­ret alu­eel­li­set erot sekä diag­noo­seis­sa että lää­ke­hoi­dos­sa viit­taa­vat sii­hen, että tut­ki­mus- ja hoi­to­käy­tän­nöis­sä­kin on mer­kit­tä­vää alu­eel­lis­ta vaih­te­lua. Tähän tulee kiin­nit­tää ny­kyis­tä enem­män huo­mio­ta, to­te­aa THL:n yli­lää­kä­ri Terhi Aalto-Se­tä­lä.

THL:n ja Kelan asian­tun­ti­joi­den mu­kaan ala­kou­lui­käis­ten poi­kien ADHD-diag­noo­sien vuo­sie­siin­ty­vyys Suo­mes­sa tulee nouse­maan ny­ky­tie­to­jen va­los­sa noin 15 pro­sent­tiin ja 13–17-vuo­tiail­la ty­töil­lä noin 8–10 pro­sent­tiin ennen kas­vun ta­saan­tu­mis­ta.

Ar­tik­ke­li ter­vey­dek­si.fi-si­vus­tol­la

19. maa­lis­kuu­ta 2025

MS-tauti eli mul­tip­pe­liskle­roo­si saat­taa edetä hi­taam­min, jos po­ti­laan ruo­ka­va­lios­sa on pal­jon kalaa, tuore ruot­sa­lais­tut­ki­mus osoit­taa. Kalan syö­mi­nen on ai­em­min yh­dis­tet­ty myös pie­nem­pään ris­kiin sai­ras­tua MS-tau­tiin.

Ruot­sa­lais­ten tu­lok­set pe­rus­tu­vat 2 700 MS-po­ti­laan vii­si­tois­ta­vuo­ti­seen seu­ran­taan, ja sen pe­rus­teel­la pal­jon kalaa syö­vien MS-tauti pa­he­ni epä­to­den­nä­köi­sem­min kuin po­ti­lai­den, joi­den ruo­ka­va­lios­sa oli har­voin kalaa. Tut­ki­muk­ses­sa tar­kas­tel­tiin laa­jal­ti po­ti­lai­den toi­min­ta­ky­kyä, kuten kä­ve­lyä, li­has­ten toi­min­taa sekä pu­heen ja ais­tien toi­min­taa.

Suo­tui­sia vai­ku­tuk­sia ha­vait­tiin myös po­ti­lail­la, jotka seu­ran­nan ai­ka­na li­sä­si­vät kalan käyt­töä. Yh­tey­det näh­tiin sen­kin jäl­keen, kun ana­lyy­sis­sa huo­mioi­tiin monia elä­män­ta­po­ja ja taus­ta­muut­tu­jia, jotka oli­si­vat voi­neet vai­kut­taa tu­lok­siin.

Ka­las­sa on pal­jon ter­veel­li­sek­si tie­det­ty­jä omega-3-ras­va­hap­po­ja, jotka voi­vat hil­li­tä tu­leh­dus­ta ja MS-tau­din kal­tai­sia tu­leh­duk­sel­li­sia sai­rauk­sia. Myös kalan si­säl­tä­mä tau­rii­ni-ami­no­hap­po saat­taa se­lit­tää yh­teyk­siä, mutta asiaa pitää vielä tut­kia lisää.

Tut­ki­mus jul­kais­tiin Jour­nal of Neu­ro­lo­gy, Neu­ro­sur­ge­ry & Psyc­hiat­ry -leh­des­sä.

MS-tau­dis­sa kes­kus­her­mos­to vau­rioi­tuu veren val­ko­so­lu­jen tu­ho­tes­sa her­mo­ja suo­je­le­vaa vaip­paa eli mye­lii­niä. Tau­tia sai­ras­taa ar­viol­ta 6 000 suo­ma­lais­ta, ja se on ylei­sin nuor­ten ai­kuis­ten vam­maut­ta­va neu­ro­lo­gi­nen sai­raus. Oi­rei­ta ovat muun muas­sa näkö-, ta­sa­pai­no- ja virt­san­pi­dä­tys­vai­keu­det, uu­pu­mus ja li­has­jäyk­kyys.

Ar­tik­ke­li ter­vey­dek­si.fi-si­vus­tol­la